Ero sivun ”James Bradley” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lis. lähteitä |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p kh. lk. |
||
Rivi 24:
}}
'''James Bradley''' (maaliskuu [[1693]] – [[13. heinäkuuta]] [[1762]]) oli englantilainen [[tähtitieteilijä]] ja vuodesta 1742 lähtien [[Edmund Halley]]n seuraajana [[Astronomer Royal]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkön pitkä historia | Sivu=230 | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka= | Selite=3. painos | Tunniste=ISBN 978-951-672-358-0}}</ref> Hänet tunnetaan parhaiten kahdesta perustavan tärkeästä havainnosta, valon [[aberraatio (tähtitiede)|aberraatiosta]] (1725–1728) ja Maan akselin [[nutaatio]]sta (1728–1748). Näitä havaintoja tähtitieteen historioitsija, matemaattinen tähtitieteilijä ja Pariisin observatorion johtaja [[Jean Baptiste Joseph Delambre]] sanoi vuonna 1821 ilmestyneessä teoksessaan
▲'''James Bradley''' (maaliskuu [[1693]] – [[13. heinäkuuta]] [[1762]]) oli englantilainen [[tähtitieteilijä]] ja vuodesta 1742 lähtien [[Edmund Halley]]n seuraajana [[Astronomer Royal]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkön pitkä historia | Sivu=230 | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka= | Selite=3. painos | Tunniste=ISBN 978-951-672-358-0}}</ref> Hänet tunnetaan parhaiten kahdesta perustavan tärkeästä havainnosta, valon [[aberraatio (tähtitiede)|aberraatiosta]] (1725–1728) ja Maan akselin [[nutaatio]]sta (1728–1748). Näitä havaintoja tähtitieteen historioitsija, matemaattinen tähtitieteilijä ja Pariisin observatorion johtaja [[Jean Baptiste Joseph Delambre]] sanoi vuonna 1821 ilmestyneessä teoksessaan "vuosisadan loistavimmiksi ja hyödyllisimmiksi", koska "näistä kahdesta Bradleyn havainnosta saamme kiittää nykyisen tähtitieteen eksaktisuudesta. ... Tämä kaksinkertainen palvelus varmistaa niiden havaitsijalle aivan erityisen
== Elämäkerta ==
Rivi 32 ⟶ 30:
Bradley syntyi maaliskuussa 1693 [[Sherborne (Gloucestershire)|Sherbornessa]] lähellä [[Cheltenham]]ia, [[Gloucestershire]]ssä. Hänen vanhempansa olivat William Bradley ja Jane Pound.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Thomas Hockey | Nimeke = The Biographical Encyclopedia of Astronomers | Julkaisija = Springer Publishing | Tunniste = ISBN 978-0-387-31022-0 | www = http://www.springerreference.com/docs/html/chapterdbid/58198.html}}</ref> Hän aloitti opintonsa [[Oxfordin yliopisto]]n [[Balliol College]]ssa 15. maaliskuuta 1711 ja suoritti vuonna 1714 [[Bachelor of Arts]]- ja vuonna 1717 [[Master of Arts]]-tutkinnon. Varhaisimmat havaintonsa hän teki [[Wanstead]]issa, [[Essex]]issä enonsa [[James Pound]]in opastuksella, joka oli etevä tähtitieteilijä. Bradley valittiin [[Royal Society]]n jäseneksi 6. marraskuuta 1718.
Bradley toimi vuodesta 1719 lähtien myös kirkkoherrana [[Bridstow]]issa, ja hänen ystävänsä [[Samuel Molyneux]] järjesti hänelle myös viran [[Wales]]issa. Hän luopui pappisurastaan vuonna 1721, jolloin hänet niitettiin tähtitieteen professoriksi [[Oxfordin yliopisto]]ssa. Vuosina
Vuonna 1722 Bradley mittasi [[Venus|Venuksen]] läpimitan suurella [[aeriaalinen teleskooppi|aeriaalisella teleskoopilla]], jonka [[objektiivi]]n [[polttoväli]] oli 212 [[jalka (mittayksikkö)|jalkaa]] (65 metriä).<ref>Encyclopædia Britannica, 1888</ref>
Bradley havaitsi valon [[aberraatio (tähtitiede)|aberraation]] yrittäessään mitata tähtien [[parallaksi]]a.<ref name="Hirshfeld">{{kirjaviite | Tekijä = Alan Hirshfeld | Nimeke = Parallax:The Race to Measure the Cosmos |Vuosi=2001 |Julkaisija=Henry Holt |Julkaisupaikka New York |Tunniste = ISBN 0-8050-7133-4 }}</ref> Bradley työskenteli [[Samuel Molyneux]]in kanssa tämän kuolemaan, vuoteen 1728 saakka yrittäen mitata erityisesti [[Gamma Draconis]] -tähden parallaksia.
Jos parallaksi ylipäänsä oli olemassa, sen olisi pitänyt ilmetä tähden näennäisen aseman pienenä vuotuisena ympyräliikkeenä. Bradley ja Molyneyx eivät kuitenkaan onnistuneet havaitsemaan parallaksia, mutta sen sijaan he löysivät toisenlaisen ja selittämättömän vuotuisen ympyräliikkeen. Pian Molyneuxin kuoleman jälkeen Bradley oivalsi, että tämän aiheutti nykyisin valon [[aberraatio (tähtitiede)|aberraatioksi]] kutsuttu ilmiö.<ref name="Hirshfeld" /> Bradley kertoi uudesta havainnossaan ensin kirjeessään [[Edmond Halley]]lle. Bradleyn havaitsema aberraatio oli erotettavissa odotetusta parallaksin aiheuttamasta vuotuisesta liikkeestä siinä, että se esiintyi eri vuodenaikoina eri tavalla kuin parallaksin olisi pitänyt.
Laskut osoittivat, että jos olisi esiintynyt mitään havaittavaa parallaksista johtuvaa liikettä, tähden olisi pitänyt olla eteläisimmässä näennäisessä asemassaan joulukuussa ja pohjoisimmassa kesäkuussa. Bradley sen sijaan havaitsi, että tähti oli eteläisimmässä asemassaan maaliskuussa ja pohjoisimmassa asemassaan syyskuussa, eikä tämän voitu selittää johtuvan parallaksista. Tämänkaltaisen liikkeen syy olikin aluksi hämärän peitossa.
Usein on kerrottu, että Bradley oivalsi ongelman ratkaisun ollessaan purjelaivalla [[Thames]]-joella. Hän havaitsi, että kun alus kääntyi toiseen suuntaan, maston suunnassa oleva pieni lippu osoitti eri suuntaan, vaikka tuulen suunta ei muuttunut; ainoastaan aluksen suunta ja nopeus muuttuivat. Bradley pohti tarkoin, voisivatko Maan nopeus ja kulkusuunta ratansa eri kohdissa yhdessä tähdestä tulevan valon nopeuden kanssa voisivat saada aikaan hänen havaitsemansa muutokset tähtien näennäisessä asemassa. Hänen päätelmiensä tulos sopi hyvin yhteen hänen havaintojensa kanssa, ja samalla hän sai myös arvion [[valonnopeus|valonnopeudelle]], ja hän osoitti, että tähtien parallaksi, jos sellaista ylipäänsä oli, oli aivan liian pieni mitattavaksi hänen aikanaan mahdollisen tarkkuuden (noin 2 [[kaarisekunti]]a)<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Hannu Karttunen, Pekka Kröger, Heikki Oja, Markku Poutanen | Nimeke = Tähtitieteen perusteet | Sivu = 545 | Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Valtion painatuskeskus | Vuosi = 1984 | Tunniste = 951-859-3667-1}}</ref> rajoissa. Parallaksin pienuus osoitti samalla, että tähdet olivat paljon kauempana Maasta kuin kukaan oli aikaisemmin uskonut.
Bradleyn havaitsemaa, myöhemmin aberraatioksi kutsutun ilmiötä voitiin käytännössä myös pitää lopullisena ratkaisevana todisteena siitä, että Maa todella liikkuu, kuten [[Aristarkhos]], [[Kopernikus]] ja [[Kepler]] olivat päätelleet. Siitä tiedotettiin [[Royal Society]]lle tammikuussa 1729 (''[[Philosophical Transactions of the Royal Society|Phil. Trans.]]'' xxxv. 637).
Rivi 56 ⟶ 51:
Bradley lopetti tieteellisen uransa yhdeksän vuotta myöhemmin, kun hänen terveydentilansa oli heikentynyt, ja hän muutti Cotswoldin kylään [[Chalford]]iin, [[Gloucestershire]]en, jossa hän kuoli Skiverallsin talossa 13. heinäkuuta 1762.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Joseph Stratford | Nimeke = Gloucestershire Biographical Notes | Vuosi = 1887 | Julkaisija = | Julkaisupaikka = Gloucester | Sivu = 109 | www = http://books.google.com/books?id=NfIgAAAAMAAJ&pg=PA109&dq=James+Bradley+buried+astronomer}}</ref> Hänen havaintojensa julkaiseminen viivästyi, koska niiden omistusoikeudesta kiisteltiin, mutta ne julkaisi lopulta [[Clarendon Press]] Oxfordissa kahtena niteenä, vuosina 1798 ja 1806. Kuitenkin vasta [[Friedrich Wilhelm Bessel]] teki ymmärrettäväksi niiden perustavan merkityksen.
{{käännös|:en:James Bradley}}▼
== Lähteet ==
Rivi 63 ⟶ 56:
== Aiheesta muualla ==
* [http://janus.lib.cam.ac.uk/db/node.xsp?id=EAD%2FGBR%2F0180%2FRGO%203 Online-luettelo Bradleyn muistiinpanoista (osa Greenwichin kuninkaallisen observatorion arkistoa Cambridgen yliopiston kirjastossa)]
▲{{käännös|:en:James Bradley}}
{{AAKKOSTUS:Bradley, James}}
[[Luokka:Brittiläiset tähtitieteilijät]]
[[Luokka:Copley-mitalin saajat]]
[[Luokka:Vuonna 1693 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1762 kuolleet]]
| |||