Ero sivun ”Välskärin kertomuksia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjasarjan ja suomennoksien julkaisuvuosien lisäys, Juoni-osion jakaminen kirjasarjan kolmen osan mukaiseksi |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 15:
Toisen osan alkupuolella käydään läpi Bertelsköldin ja Larssonin sukujen vaiheita [[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikana eli vuosina 1700-1721. Torsten jää kuninkaan virkamieheksi [[Tukholma]]an, mutta Kustaa lähtee Ruotsi-Suomen armeijan mukana taisteluihin Tanskaan, [[Baltia]]an, Puolaan ja [[Ukraina]]an. Käy ilmi, että Kustaan pikkusisko Ebba, prinsessa Ulrika Eleonoran kamarineiti, on pihistänyt sormuksen Torstenilta emäntänsä toimeksiannosta. Tämä on piilottanut sen medaljonkiin, jota kuningas Kaarle XII kantaa tietämättä kuitenkaan kuninkaan sormuksesta.
Lopulta Kustaa pääsee takaisin Suomeen ja säilyy hengissä Isokyrön eli [[Napuen taistelu]]ssa vuonna 1714. Juuri ennen Napuen taistelua Larssonin suvun päämies eli entisen Perttilän talon isäntä menettää kuusi poikaansa, jotka venäläiset yllättävät heidän tiedusteluretkellään. Kustaa Bertelsköld pääsee pakoon venäläisjoukkojen keskeltä ja päätyy [[Kajaanin linna]]an vuonna 1715. Sen kukistumisen jälkeen hän pakenee Ruotsiin. Hän avioutuu lapsuudenystävänsä Eeva Falkbergin kanssa, ja avioliitosta syntyy yksi lapsi, Kaarle Viktor Bertelsköld. Kustaa Bertelsköld lähtee [[Kaarle XII]]:n viimeiselle sotaretkelle [[Norja]]an. Hän saa surmansa lumimyrskyssä Keski-Norjan tuntureilla tammikuussa 1719 yrittäessään pelastaa tovereitaan (katso osan 2 alkupuoli).
Virkaurallaan menestynyt Torsten saa haltuunsa kuninkaan sormuksen vuonna 1720 tai 1721, ja se näyttää varmistavan hänen menestyksensä jatkossakin. Hänen sisarensa syyttää häntä ylpeydestä ja [[ateismi]]sta ja kehottaa häntä tekemään parannuksen ajoissa, mutta Torsten ei syytöksistä eikä parannuskehotuksista välitä. Hän tulee vannoneeksi sotamies Flintan leskelle, että hän huolehtii tämän toimeentulosta. Vuonna 1738 kansliapresidentti (pääministeri) [[Arvid Horn]] eroaa, koska [[hattupuolue]] voittaa [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäivävaalit]]. Torsten valmistautuu ottamaan [[kansliapresidentti|kansliapresidentin]] viran vastaan. Hän ylpeilee menestyksellään ja kieltää [[Jumala (kristinusko)|Jumalan]]. Lisäksi hän rikkoo valansa Flintan leskelle. Sitten hän ottaa sormuksen sormestaan ja kysyy siltä, onko hänen tavoiteltava Ruotsin kruunua. Hän pudottaa sormuksen ja sokeutuu äkkiä. Kansliapresidentin virka annetaan toiselle poliitikolle, ja sormus hukkuu joksikin aikaa. Torstenin vaimo pyytää häntä tekemään parannuksen. Osan 2
Torstenin veljenpoika ja Kustaan poika Kaarle Viktor tutustuu sattumalta porvarikuningas Larssonin tyttäreeseen, Esteriin. Lopulta he rakastuvat, mutta Esterin isä, joka on jyrkästi aatelia vastaan ei suvaitse avioliittoa. Osan 2 lopussa kaksikko on pakotettu eroamaan.
=== Kolmas osa ===
Osan 3 alussa tutustutaan nuoreen lukiolaiseen Eerikku Ljungiin, joka toimii Carl von Linnén avustajana. Hän on sukua Larssonielle, muttei kuuluu sukuun tiiviisti. Linneen oppilaana hän tutustuu tulevaan puolisoonsa Eerikaan. Eeriikki Ljung kutsutaan vanhentuneen porvarikuninkaan syntymäpäiväjuhliin Vaasaan, ja matkallaan hän tutustuu Kaarle Viktor Bertelsköldiin. Bertelsköld on avioitunut, mutta jäänyt leskeksi. Hänelle on jäänyt avioliitosta kaksi lasta, Berhnard ja Louise.
Ljung matkustaa Vaasaan missä Ester Larsson hoitaa vanhaa porvarikuningas. Hän on rikastunut onnekkaan kapteeni Neptunus Gastin avulla. Porvarikuningas saa selville, että kuninkaan sormus on päätynyt Gastille, joka oli tappanut erään Torstenin kamaripalvelijan saadakseen sen. Porvarikuningas riistää sormuksen Gastilta, ja heittää sen meren pohjaan, sillä uskoo sen oleva epäjumalallinen taikakalu.
Vaasaan saapuu myös Kaarle Viktor Bertelsköld, osana kuningas Aadolf Fredrikin juhlasaattuetta. Hän tapaa vuosien jälkeen Esterin. Kaksikko löytää taas rakkautensa, mutta vanha porvarikuningas ei vieläkään anna siihen suostumustaan. Sillä välin löytää Eerikki Ljung kuninkaan sormuksen kalan vatsasta, ja porvarikuningas Larsson murtuu nähdessään sormuksen, ja antaa suostumuksensa avioliittoon. Sormus kuitenkin varastetaan Eerikiltä.
3 osa jatkuu, kun Kaarle Viktorin lapset Bernhard ja Louise ovat aikuisia, ja hänen uuteen avioliittoon Esterin (nyk. kreivitär Bertelsköld) on syntynyt kaksi uutta lasta, Paul ja Vera. Paul on ylioppilaana Turussa, ja asuu Eerikki Ljungin ja hänen puolisonsa Eerikan luona. Paul edustaa aikansa valistushenkeä ja vapaa-ajattelua. Turussa hän tutustuu tohtori Martti Weissiin, alkemistiin jonka uskotaan esim. osaavaan valmistaa kultaa.
Paul erotetaan yliopistosta kun hän loukkaa sen henkilökuntaa väittelyssä. Hän on masentunut, eikä löydä elämälleen tarkoitusta. Eerikki ja Eerika yrittävät saada hänet hurskaaksi kristityksi, mutta eivät täysin onnistu.
Paul matkustaa takaisin perheensä luo Falkbyhyn, mihin Bertelsköldien uusi linna on rakennettu. Siellä hän tapaa myös veli-ja sisarpuolensa. Bernhardista on tullut Torstenin kaltainen menestynyt ja viekas diplomaatti. Bernhard halveksii Paulia ja Veraa, ja kaikista eniten Esteriä, sillä he eivät ole puhdasverisiä aatelisia. Tämä johtaa konfliktiin Esterin ja Bernhardin välillä, jonka seurauksena Ester pakenee perheensä luota jotta he voisivat olla onnellisia. Myös Paul ja Bernhard riitaantuvat.
Paul lähtee etsimään äitiään, ja ajautuu Tukholmaan jossa myös Bernhard on. Tukholmassa on käynnissä poliittinen sekamelska, ja kuningas Kustaa III ei ole tyytyväinen siihen. Paul tutustuu ranskalaiseen markiisitar Hermine Egmontiin. Egmont rakastuu Pauliin. Egmont on myös kiinnittänyt Bernhardin huomion. Bernhard kosii Egmontia, mutta saa rukkaset Paulin takia. Tämä ennestään suututtaa häntä. Bernhard ajautuu kaksintaisteluun itseään paljon paremman taistelijan kanssa loukattuaan julkisesti Egmontia rukkasten jälkeen. Paul kuitenkin tarjoutuu taistelemaan Bernhardin puolesta, mutta haavoittuu vakavasti. Paulin pelastaa hänen äitinsä, Ester, valepuvussa.
Tukholmassa mellakoidaan epävakaan poliittisen tilanteen johdosta. Mellakoiden yhteydessä Bernhard saa kivestä otsaansa ja on kauan kuoleman partaalla. Valepukuinen Ester pelastaa hänetkin, ja onnistuu käännyttämään Bernhardin kristinuskoon. Bernhardista tulee nöyrä ja katuva.
Tukholmassa törmätään taas Martti Weissiin joka matkustaa porvarikuninkaan pojan, Lauri Larssonin kanssa. Käy ilmi että Lauri on varastanut sormuksen Eerikiltä, mutta on tullut hulluksi sen voimasta. Hän vannoo väärän valan ja menettää sormuksen, joka päätyy Esterille. Selviää, että Martti Weiss on jahdannut koko elämänsä tätä sormusta, ja pyrkii ryöväämään sen Esteriltä. Ester heittää sormuksen pois, ja sen myöhemmin löytää markiisitar Egmont joka luovuttaa sen Kustaa III:lle. Martti Weiss tulee hulluksi, ja kuolee lopulta hulluhenhuoneeseen.
Kunigas Kustaa III suunnittelee Tukholmassa vallankaappausta, jotta säätyjen ja neuvoskunnan epävaka hallinto loppuisi. Häntä avustaa tässä parantunut Paul. Paul rakastuu markiisitar Egmontiin, mutta Egmont tappaa itsensä sillä on hankkinut tukea Kustaa III:en vallankumoukselle lupaamalla itsensä avioliitton johon ei halua.
Paul on murtunut ja palaa perheensä luo. Hän on tehnyt sovinnon veljensä kanssa. Ester luopuu valepuvustaan, sopii Bernhardin kanssa. ja Bertelsköldin perhe on taas onnellisesti yhdessä. Kirja loppuu perheen sovintoon ja Kustaa III:n onnistuneeseen vallankaappaukseen.
== Dramatisointi ==
| |||