Ero sivun ”Mahtavuus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p stilisointia
Kokonaan pois kappale tiheydestä, joka vain sekoittaa asiaa. N ja Q yhtä mahtavia, vaikka toinen on tiheä ja toinen ei. Tiheys liittyy käytettyyn järjestysrelaatioon eikä niinkään mahtavuuteen.
Rivi 30:
 
Cantor oletti, että oli olemassa suurempia kardinaalilukuja ja että ne voitiin järjestää suuruusjärjestykseen <math>\aleph_0 < \aleph_1 < \aleph_2 < ... </math>. Suurempien joukkojen etsintä tuotti tulosta, kun hän osoitti reaalilukujen olevan suurempi joukko. Vieläkään ei tiedetä, onko reaalilukujen kardinaliteetti <math>\aleph_1</math> tai <math>\aleph_2</math> vai jokin muu. Toistaiseksi reaalilukujen kardinalilukuna käytetään merkintää ''c'' tai ''C'' (engl. continuum) tai joskus <math>\beth_1</math> (lue: "beth"-1) ja se oli ensimmäinen todettu [[ylinumeroituva]]sti ääretön lukujoukko. Koska ylinumeroituva lukujoukko on mahtavampi kuin numeroituva joukko, on sen kardinaaliluku aina ääretön.
 
===Mahtavuuden ymmärtäminen===
Ei kuitenkaan voi sanoa, että reaalilukuja olisi ''enemmän'' kuin vaikkapa kokonaislukuja, koska molempia on äärettömästi. Sen sijaan reaalilukujen joukko on kokonaislukujen joukkoa ''tiheämpi''. [[Tiheä joukko]] on sellainen, että joukon kaikkien alkioparien välistä voidaan löytää uusi joukon alkio. Luonnolliset luvut eivät ole tiheä joukko, koska esimerkiksi lukujen 1 ja 2 välistä ei löydy luonnollista lukua. Sen sijaan rationaaliluvut ovat tiheä joukko.
 
==Mahtavuuteen liittyviä yleisiä tuloksia==