Ero sivun ”Magnetoenkefalografia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p link, muot |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:NIMH_MEG.jpg|right|240px]]
{{Lähteetön}}
'''
Aivojen toiminta perustuu [[hermosolu]]jen sähkökemialliseen viestintään. MEG mittaa aivojen ulkopuolelta heikkoja magneettikenttiä, joita synnyttävät hermosoluviestintään liittyvät sähkövirrat. Näin aivojen toimintaa voidaan seurata millisekunnin tarkkuudella. MEG-mittauksen perusteella voidaan myös paikantaa nämä sähköisen toiminnan keskukset muutamien millimetrien tarkkuudella. MEG antaa siis tietoa siitä, milloin ja millä aivoalueella tapahtuu vilkasta hermosoluviestintää, kun tutkittava henkilö tekee annettua tehtävää, esimerkiksi lukee sanoja tai liikuttaa sormea.
MEG:tä käytetään toistaiseksi lähinnä tieteelliseen tutkimukseen, mutta sitä käytetään jonkin verran myös potilaiden tutkimiseen esimerkiksi [[Epilepsia|epilepsian]] yhteydessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hus.fi/sairaanhoito/kuvantaminen-ja-fysiologia/tietoa-tutkimuksista/Magnetoenkefalografia-MEG/Sivut/default.aspx | Nimeke = Magnetoenkefalografia MEG | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = HUS | Viitattu = 10.5.2014 }}</ref>
==
Suomalaiset tutkijat ja tutkimuslaboratoriot ovat olleet avainasemassa aivojen MEG-kuvantamisen kehityksessä. Suomessa on käytössä kolme MEG-laitteistoa: Espoossa Aalto-yliopiston [[Kylmälaboratorio]]n Aivotutkimusyksikössä, Helsingissä Meilahden sairaalan [[BioMag-laboratorio]]ssa ja Jyväskylän yliopiston [[Monitieteinen aivotutkimuskeskus|monitieteisessä aivotutkimuskeskuksessa]]. Aalto-yliopiston [[Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos|Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitoksella]] on rakenteilla uuteen SQUID-MRI-teknologiaan perustuva [[MEGMRI|MEG-MRI]]-laite.
Rivi 31:
MEG-mittaus on kivuton ja siitä ei ole havaittu olevan haittaa tai vaaraa tutkittavalle. MEG-tutkimuksessa ei käytetä lääkeaineita, radioaktiivisia aineita tai röntgensäteilyä. Mittaus kestää tyypillisesti noin puoli tuntia.
==
MEG-laitteen tietokone kerää satojen eri puolille kypärää asetettujen [[SQUID]]-anturien tuottamaa aikasarjadataa. Kerätyn datan oikeanlainen tietokoneavusteinen analysointi on MEG-kuvantamisen mittauksen keskeinen vaihe. Aivovasteiden paikantamiseen (käänteisongelman ratkaisemiseen) on olemassa useita menetelmiä. Millään menetelmistä ei ole mahdollista saada varmaa vastausta aivoaktivaation sijainnista, koska ongelma ei ole yksikäsitteinen. Perinteinen dipolianalyysi perustuu oletukseen pistemäisistä lähdealueista kun taas minimivirta- ja miniminormiestimaatit yrittävät selittää mitatun signaalin mahdollisimman vähäisellä kokonais sähkövirran määrällä aivoissa. Paikannustavasta riippumatta MEG:llä voidaan saada selville aktivoituneen aivoalueen keskipiste, ei sen laajuutta tai muotoa.
Rivi 37:
== Vertailu muihin kuvantamismenetelmiin ==
MEG:llä on yhtä hyvä aikatarkkuus kuin
== Lähteet ==
| |||