Ero sivun ”Tiflisin pankkiryöstö 1907” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tanár (keskustelu | muokkaukset)
Lupaavaksi
Rivi 22:
Tiflisin pankkiryöstö haittasi suuresti bolševikkien ja koko sosiaalidemokraattisen puolueen julkisuuskuvaa. Menševikit perustivat kolme komiteaa tutkimaan puolueen jäsenten sekaantumista ryöstöön. Tiflisissä toiminutta tutkintakomiteaa johti [[Noe Žordania]], [[Baku]]n komiteaa Silibistro Džibladze ja ulkomailla toiminutta komiteaa [[Georgi Tšitšerin]]. Tutkinnan seurauksena menševikkien hallitsemat Tiflisin ja Bakun puolueosastot päättivät erottaa vastuullisena pidetyn Stalinin puolueesta rangaistuksena puoluekokouksen päätösten rikkomisesta. Erottamista ei vahvistettu puolueen keskuskomiteassa, bolševikit eivät koskaan tunnustaneet sitä, ja Stalin kiisti myöhemmin sen päätöksen tekemisen kokonaan. Keväällä 1918 Stalin haastoi menševikkijohtaja [[Julius Martov]]in oikeuteen kunnianloukkauksesta, kun tämä oli julkaissut Stalinin puolueesta erottamista käsitelleen artikkelin. Kun Martov vaati kutsumaan [[Moskova]]ssa pidettyyn oikeudenkäyntiin georgialaisia todistajia, oikeus hylkäsi koko jutun käsittelyn.<ref name="Montefiore185" /> Stalin järjesti [[Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea|yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean]] kumoamaan oikeuden päätöksen, mutta ei vaatinut uutta käsittelyä.<ref>Vladimir N. Brovkin: ''The Mensheviks after October – Socialist Opposition and the Rise of the Bolshevik Dictatorship'', s. 110–123. Cornell University Press, Ithaca 1987.</ref>
 
Stalin onnistui salaamaan osuutensa ryöstön suunnittelussa niin tehokkaasti, että se voitiin todistaa varmasti vasta 2000-luvulla tehtyjen arkistotutkimusten avulla.<ref>Montefiore 2008, s. 36, lähdeviitteet.</ref> Todisteita esittivät historiantutkijat [[Miklós Kun]] ja [[Simon Sebag Montefiore]] vuosina 2003 ja 2007 julkaistuissa Stalin-elämäkerroissanelämäkerroissaan.<ref>Kotkin 2014, s. 8, 754, kirjallisuusluettelo.</ref>
 
==Katso myös==