Ero sivun ”Levantti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p p
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{lähteetön}}
[[Kuva:Middle East Levant.jpg|thumb|250px|Levantti]]
'''Levantti''' on maantieteellinen ja historiallinen termikäsite, joka tarkoittaa aluetta [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] [[Välimeri|Välimeren]] itäpäässä.<ref name="LL">{{Verkkoviite | Osoite = http://looklex.com/e.o/levant.htm | Nimeke = Levant | Tekijä = Tore Hjeilen | Selite = | Julkaisu = LookLex Encyclopedia| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =17.12.2012 | Kieli = }}</ref> Levantin määritelmä on epätarkka, mutta sen rajoina pidetään yleensä [[Taurusvuoret|Taurusvuoria]] pohjoisessa, [[Eufrat]]-jokea koillisessa, [[Arabian niemimaa|Arabian]] autiomaita kaakossa ja [[Siinai]]n niemimaata lounaassa sekä Välimerta lännessä. Joskus myös Siinai lasketaan kuuluvaksi siihen. Maantieteellisesti Levantti on siis toisin sanoen [[Egypti]]n, Arabian, [[Mesopotamia]]n ja [[Anatolia]]n eli Vähän-Aasian välissä. Nykyisistä valtioista siihen kuuluvat [[Jordania]], [[Israel]] ja [[Libanon]] sekä [[Syyria]] lukuun ottamatta itäosiaan. Samaa aluetta kuvaa arabian الشام, As-Shām.
 
Nimitys Levantti tulee [[Ranskan kieli|ranskasta]], ja se on peräisin [[latina]]n verbistä ''levare'' (nostaa, kohottaa; passiivissa nousta, kohota), josta johdetun substantiivin ''levans'' (nouseva) genetiivimuodosta ''levantis'' tulee merkitys "nouseva aurinko" ja siten siis "itä". Sitä voidaan [[romaaniset kielet|romaanisissa kielissä]] käyttää mistä vain idässä olevasta tai auringonnousuun liittyvästä asiasta, mutta yleisesti pelkkä sana Levantti viittaa nimenomaan Välimeren itäpäähän. Sieltä kotoisin olevista asioista tai ihmisistä voidaan käyttää nimityksiä ''levanttilainen'' tai ''levantiini''. Levantti on siis [[eurooppa]]lainen käsite "nousevan auringon maa", mutta on huomattava, että myös egyptiläiset käyttävät samaa tarkoittavaa [[arabian kieli|arabiankielistä]] sanaa ''Mashrek'' tai ''Mašrik'' viitatessaan maansa itäpuolisiin Lähi-idän alueisiin.<ref name="LL"/>
 
Termiä käytetään arkeologienArkeologit ja historioitsijoidenhistoriantutkijat piirissä,käyttävät kunkäsitettä käsitelläänkäsitellessään alueen muinaishistoriaa. TermiKäsite on ollut [[Siirtomaa|siirtomaiden]] emämaissa käytössä kolonialismin[[Kolonialismi|siirtomaavallan]] aikana.{{Selvennä}}
 
== Historia ==
Rivi 13:
=== Muinainen aika ===
 
Vuoden 1500 eaa. jälkeen Egyptin [[Uusi valtakunta|Uuden valtakunnan]] faarao [[Thutmosis III]] valloitti koko Levantin useillakäymällä sotaretkilläuseita sotia. Hänen seuraajiensa aikana Egyptin valta alueella heikkeni, ja pohjoiseen syntynyt [[heetit|heettiläisvaltakunta]] levitti valtansa osaan Syyriaa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Michael Roaf|Julkaiupaikka = Oxford|Julkaisija = Equinox|Nimike = Cultural Atlas of Mesopotamia and the Ancient Near East|Viitattu = 25.12.2014|Selite = |Sivu = 132-135|Vuosi = 1990|Kieli = {{en}}|Isbn = 0-8160-2218-6}}</ref> Vuoden 1300 eaa. jälkeen (mahdollisesti 1275 tai 1274 eaa.) käytiin näiden suurvaltojen välillä [[Kadesin taistelu]] pohjoisessa Syyriassa, missä kumpikaan ei saavuttanut selvää voittoa. Maat solmivat rauhansopimuksen, jossa niiden välinen raja tunnustettiin.<ref>''Cultural Atlas of Mesopotamia and the Ancient Near East'', s. 144–146</ref> Heettiläisten valta heikkeni kuitenkin pian [[assyria]]laisten tunkeutuessa Syyriaan idästä käsin. 1100-luvulla eaa. heettiläiset tuhoutuivat lännestä tulleiden [[merikansat|merikansojen]] hyökkäyksessä. Merikansat hyökkäsivät myös Egyptiin, joka onnistui täpärästi torjumaan ne, mutta menetti samalla kaikki alueensa Levantissa. Merikansoista [[filistealaiset]], joiden nimestä myös Palestiina tulee, asettuivat asumaan Välimeren itärannikolle. Myös eräs seemiläinen heimo, [[juutalaiset]] saapui näihin aikoihin Palestiinaan.<ref>''Cultural Atlas of Mesopotamia and the Ancient Near East'', s. 158–159</ref>
 
[[Foinikialaiset]] olivat vanha sivistyskansa lähinnä nykyisessä Libanonissa, joka vuoden 1200 eaa. tienoilla nousi kukoistukseen ja joksikin aikaa koko Välimeren merkittävimmäksi valtioksi. Rannikon kaupunkivaltioistaan käsin foinikialaiset, jotka kutsuivat itseään kanaanilaisiksi, perustivat suuren joukon siirtokuntia itäiselle Välimerelle jo 1100-luvulla eaa., ja seuraavilla vuosisadoilla kauemmaksikin, tärkeimpänä [[Karthago]]. He olivat erityisen tunnettuja kaupankäynnistään ja heidän merkityksensä kauppiaina koko senaikaisessa läntisessä maailmassa oli merkittävä vielä vuosisatoja sen jälkeen kun heidän poliittinen merkityksensä oli jo heikentynyt.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://www.historyfiles.co.uk/KingsListsMiddleEast/CanaanCityStates.htm|Julkaisija = Kessler Associates|Julkaisu = KA, HIstory Files|Nimike = Kanaanite City States (Kinakhna)|Viitattu = 10.12.2014|Ajankohta = |Kieli = {{en}} }}{{deadlink}}</ref>
Rivi 51:
=== Kansainliiton mandaatit ===
 
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen [[1920]] Levantti oli Ranskan ja Englannin miehittämävalloittama, ja [[Kansainliitto]] jakoi alueen neljäksi [[Kansainliiton mandaattialue|mandaattialueeksi]]eksi. Nämä asetettiin alueilla jo ennestään vahvasti vaikuttaneiden maiden valvontaan, joten Ranska sai Syyrian ja Libanonin ja Englanti Palestiinan ja Transjordanian (nykyinen Jordania).
 
Maailmansotien välisenä aikana mandaattialueilla oli melko rauhallista. Ranska asetti Libanonin johtoon kristittyjä, ja kun samaan aikaan Libanoniin liitettiin osa islamilaista Syyriaa aina [[Antilibanon]]in vuoriin saakka, se herätti epäluuloa muslimien keskuudessa. Palestiinaan taas alkoi erittäin voimakas juutalaisten muuttoliike pääasiassa Euroopasta, mikä enteili tulevan itsenäisen valtion perustamista. Palestiinassa oli myös yhteenottoja arabien ja juutalaissiirtolaisten välillä.
 
Toisen maailmansodan alettua väkivalta Palestiinassa yltyi ja englantilaisten hallintoa vastustamaan syntyi jopa [[sionismi|sionistisia]] järjestöjä kuten [[Lehi]] ja [[Irgun]]. Ranskan kaaduttua [[1940]] sen mandaatit joutuivat [[Vichyn Ranska|Vichyn hallituksen]] alaisiksi, kunnes [[Vapaa Ranska|Vapaan Ranskan]] ja Englannin joukot miehittivätvalloittivat ne. Vapaa Ranska kaavaili molemmille mandaateille heti sodan jälkeen itsenäisyyttä, joka sitten toteutuikin; myös Jordania itsenäistyi. Sen sijaan Palestiinan kysymyksestä tuli [[Yhdistyneet Kansakunnat|Yhdistyneille Kansakunnille]] polttava ongelma, koska se halusi taata sekä juutalaisten että arabien oikeudet tuossa maassa ja ehdotti siksi jakoa. Israelin itsenäistyttyä hyökkäsivät arabinaapurit välittömästi sen kimppuun, ja sodan tuloksena vuoden [[1948]] jaossa palestiinalaisten arabien alueet jaettiin Israelin ja sen naapurimaiden kesken.
 
=== Nykyaika ===