Ero sivun ”Rekisteri (ääni)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisää rekistereitä |
sijoitellaan lauseita oikeisiin osioihin |
||
Rivi 1:
'''Rekisteri''' on [[Ihmisääni|ihmisen äänenkäytössä]] tapa tuottaa ääniä samalla periaatteella eli [[Äänihuulet|äänihuulten]] samankaltaisella värähtelyllä. Yhdessä rekisterissä [[äänenväri]] kuulostaa samanlaiselta. Rekisteri on yhteydessä [[sävel|sävelkorkeuteen]] niin, että muuttaessaan [[äänenkorkeus|äänenkorkeuttaan]] tietyn rajan yläpuolelle tai alapuolelle henkilö joutuu vaihtamaan rekisteriä. Myös [[Äänenvoimakkuus|äänenvoimakkuuden]] vaihto voi edellyttää rekisterin vaihtamista. Jotkin sävelkorkeudet henkilö voi kuitenkin tuottaa useammassa kuin yhdessä rekisterissä.<ref>Laukkanen & Leino 1999, s. 44–46.</ref>
Rekistereitä erotellaan neljä, matalimmasta korkeimpaan: [[narina]], [[modaalirekisteri]], [[falsetti]] ja [[vihellysrekisteri]].<ref>Laukkanen & Leino 1999, s. 49.</ref> Laulussa modaalirekisteriä kutsutaan [[rintarekisteri]]ksi.
Laulussa modaalirekisteriä kutsutaan rintarekisteriksi. Klassisen tyylin laulajat oppivat laulamaan pää-ääntä, jolla tarkoitetaan rintarekisterin ja falsettirekisterin yhdistelmää. Naisten klassisessa laulussa erotellaan rinta- ja falsettirekisterin lisäksi niiden välimuoto keskirekisteri.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/82095/gradu04693.pdf?sequence=1 | Nimeke = Klassista vai puhelaulua? Tutkimus näyttelijäopiskelijoiden lauluäänen laadusta ja spektripiirteistä | Selite = s. 7, 9. | Tekijä = Heini Nikander | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Tampereen yliopisto | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref>▼
==Narina==
Rivi 11 ⟶ 9:
[[Kuva:Vocal fold animated.gif|thumb|Modaalirekisterissä äänihuulet värähtelevät kauttaaltaan.]]
Modaalirekisterissä tuotetaan normaali puhe. Siinä äänihuulet värähtelevät koko pituudeltaan ja syvyydeltään ja äänirako sulkeutuu tiiviisti värähtelyn aikana. Limakalvo on löysänä ja värähtely on selvästi kaksivaiheista, eli äänihuulten alapinnat lähentyvät ja loitontuvat ennen yläpintoja.<ref>Laukkanen & Leino 1999, s. 46.</ref> Äänen voimakkuutta lisätään ääniraon alapuolista ilmanpainetta ja adduktiota lisäämällä, ja sävelkorkeutta venyttämällä äänihuulia pituussuunnassa.<ref name="ll-47" /> Normaalin modaalirekisterissä tuotetun puheäänen keskimääräinen [[perustaajuus]] on miehillä noin 125 Hz (vaihteluväli 80–160 Hz) ja naisilla 225 Hz (vaihteluväli 150–300 Hz).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/158898/Valmis_gradu_p%C3%A4ivi_virkkunen.pdf?sequence=2 | Nimeke = Kissankello vai kissan kello? – Suomen yhdyssanojen prosodisista ominaispiirteistä | Tekijä = Virkkunen, Päivi | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Helsingin yliopisto, pro gradu -tutkielma (s. 15) | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref>
▲Laulussa modaalirekisteriä kutsutaan rintarekisteriksi
==Falsetti==
Rivi 22:
==Modaalirekisterin ja falsetin käyttö yhdessä==
Modaalirekisterin ja falsettirekisterin säätely tapahtuu äänihuulilihaksen ja rengasrusto-kilpirustolihaksen yhteistyönä.<ref name="ll-47" /> [[Jodlaus|Jodlauksessa]] vuorotellaan nopeasti modaali- ja falsettirekisterien välillä.<ref>Laukkanen & Leino 1999, s. 48–49.</ref> Klassisen tyylin laulajat oppivat laulamaan pää-ääntä, jolla tarkoitetaan rintarekisterin ja falsettirekisterin yhdistelmää.<ref name="nikander" />
==Vihellysrekisteri==
| |||