Ero sivun ”Lapin jääkäripataljoona” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisäilin Talvisodan ja Jatkosadan taistelupaikkoja.
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 24:
}}
[[Tiedosto:Jaeger Brigade PSTK 1997.jpg|thumb|Yksi LapJP:n kasarmirakennuksista kesällä 1997]]
'''Lapin Jääkäripataljoona''' (LapJP) on [[Sodankylä]]ssä toimivan [[Jääkäriprikaati]]n [[joukkoyksikkö]],. jokaPataljoonan jatkaaperinnejoukko-osastoja ovat Talvisodassa ja Jatkosodassa taistelleentaistellut '''Jääkäripataljoona 1:n''' perinteitäsekä sen edeltäjä '''Polkupyöräpataljoona 1'''.
 
Vuoden 2017 alusta LapJP:hen on kuulunut komentajan ja esikunnan lisäksi viisi perusyksikköä: 1. Jääkärikomppania, 2. Jääkärikomppania, 3. Jääkärikomppania, Tukikomppania ja Huoltokomppania. Niissä koulutetaan varusmiehiä ja reserviläisiä sodan ajan organisaation mukaisiin tiedustelu-, jääkäri-, panssarintorjunta-, kranaatinheitin- ja huoltojoukkoihin. Nykyiaikaisen välineistön ja tehokkaan aseistuksen rinnalla hiihto- ja erämiestaidot ovat pataljoonassa arvossaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://maavoimat.fi/jaakariprikaati/varusmiehena-meilla|nimeke=Lapin Jääkäripataljoona|julkaisu=Maavoimat|julkaisija=Puolustusvoimat|viitattu=15.3.2017|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
Rivi 30:
==Historia==
[[Tiedosto:PPP1-JP1.jpg|thumb|264x264px|Polkupyöräpataljoona 1:n ja myöhemmin Jääkäripataljoona 1:n tunnus]]
Pataljoona perustettiin 20. huhtikuuta 1921 nimellä [[Suomen Polkupyöräpataljoona 1|Polkupyöräpataljoona 1]] (PPP1) Kellomäellä [[Karjalan kannas|Karjalan Kannaksella]]. Tuolloin se oli itsenäinen joukko-osasto. Sen nimi muutettiin muiden polkupyöräpataljoonien tavoin 16. toukokuuta 1936, jolloin pataljoona sai nimen '''JääkäriptaljoonaJääkäripataljoona 1 (JP1)'''. Samalla se sai muiden jääkäripataljoonien tavoin vaalittavikseen [[Jääkäripataljoona 27|Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27]]:n perinteet.
 
Sodissa '''Jääkäripataljoona 1''' kunnostautui iskukykyisenä joukkona. Se osallistui Talvisotaan ensin Terijoella, Vammelsuussa ja Uudellakirkolla, sitten Summassa ja Karjalan kannaksen toisella laidalla Sakkolassa ja lopuksi vielä Kollaalla, Lemetissä ja Nietjärvellä. Sodan päätyttyä pataljoonan sijoituspaikaksi tuli Lappeenranta.