Ero sivun ”Bromarv” versioiden välillä

'''Bromarv''' (vanha kirjoitusasu {{k-fi|Bromarvi}} <ref>[http://www.pcuf.fi/~rdahl/kirkko/seurakunta.html Pcuf.fi/kirkko/seurakunta]</ref>, ruotsiksi aikaisemmin Bromarf <ref>[http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5106 Kansallisbiografia.fi]</ref>) on [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|entinen Suomen kunta]] [[Uudenmaan maakunta|Uudellamaalla]]. Sen pääosa sijaitsi Toisen [[Toinen Salpausselkä|Toisen Salpausselän]] länsipäässä olevalla niemellä, jossa nykyisinkin on Bromarvin kylä, mutta kuntaan kuului myös osa [[Hankoniemi|Hankoniemeä]]. Bromarvin kunta liitettiin [[1977]] pääosiltaan [[Tenhola]]an ja eteläkulmalta (Täktom, Bengtsår ja Santala ({{k-sv|Sandö}}) [[Hanko]]on. Tenholan liityttyä vuonna [[1993]] [[Tammisaari|Tammisaareen]], ja Tammisaaren liityttyä vuonna [[2009]] [[Raasepori]]in pääosa entisestä Bromarvin kunnasta kuuluu nykyään Raaseporiin.

Bromarvin naapurikunnat olivat [[Dragsfjärd]] (aiemmin [[Hiittinen]]), Hanko, [[Särkisalo]], Tenhola ja [[Västanfjärd]]. [[Bromarvin vaakuna]]n suunnitteli [[Gustaf von Numers (heraldikko)|Gustaf von Numers]] ja se vahvistettiin vuonna [[1950]].<ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968'', s. 135. Otava 1967, Helsinki.</ref>

[[KuvaTiedosto:Bromarv Kyrkan.jpg|thumb|left|[[Bromarvin kirkko]] ja hautausmaata.]]

Bromarvin kappeliseurakunta erotettiin Tenholan eteläosista vuonna [[1677]]. Seurakunta itsenäistyi vuonna [[1865]]. Entisen palaneen kirkon paikalle rakennettiin uusi puukirkko (C.-J. Slotte, [[1981]]). Nykyisin Bromarvin seurakunta on osa Raaseporin seurakuntayhtymää ''(Raseborgs kyrkliga samfällighet)'' ja se kuuluu [[Porvoon hiippakunta]]an.

[[Riilahden kartano]]n menneisyys ulottuu 1400-luvulle saakka, jolloin se on rakennettu vanhan kauppareitin varrelle. Kartanon historia kytkeytyy vahvasti maammeSuomen historiaan, Ruotsi-SuomenRuotsin vallan aikaan ja Venäjän vallan alaisuuteen, vaihtuviin kuninkaisiin ja keisareihin. <ref>[http://www.billnas-rilax.com/sisalto/riilahti_etusivu.php Riilahden kartano]</ref>

Storön ja Prästön välisellä merenselällä käytiin 27.7. heinäkuuta 1714 merkittävä [[Riilahden meritaistelu]], jossa venäläinen kaleerilaivasto löi ruotsalaisen laivasto-osaston. Venäläiset pystyttivät 1914 taistelun 200-vuotismuistoksi suuren obeliskin, joka sai itsenäisyyden aikana rinnalleen ruotsalaisten muistoa kunnioittavan obeliskin.

Hankoniemellä oleva osa Bromarvia kuului vuosina 1940-19411940–1941 [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hallussa olleeseen [[Hangon vuokra-alue]]eseen.

[[Hangon maalaiskunta]]an (maaseurakuntaan), joka ei muodostanut itsenäistä kuntaa, siirrettiin vuonna 1910 Bromarvista 1 &nbsp;665 asukasta ja [[Hanko|Hangon]] kaupunkiseurakunnasta 926 asukasta. Vuonna 1910 Hangon maalaiskunnassa oli 2 &nbsp;684 asukasta ja vuonna 1920 asukkaita oli 2 &nbsp;488. Vuonna 1922 Hangon maalaiskunnasta siirrettiin Hankoon 2 &nbsp;066 asukasta.<ref name="väkiluvut1880_1975"/>