Ero sivun ”Hannah Arendt” versioiden välillä

Arendt syntyi maallistuneeseen juutalaisperheeseen Lindenin pikkukaupungissa, joka nykyään on osa [[Hannover]]ia. Lapsuutensa hän kuitenkin vietti myöhemmin suuresti ihailemansa [[Immanuel Kant]]in kotikaupungissa [[Königsberg]]issä ja [[Berliini]]ssä. Vuonna 1924 Arendt muutti [[Marburg]]iin opiskelemaan filosofiaa. Hänen opettajinaan toimivat muun muassa [[Nicolai Hartmann]] ja [[Rudolf Bultmann]] sekä ennen kaikkea [[Martin Heidegger]]. Arendtilla oli Heideggerin kanssa myös rakkaussuhde, mikä on aiheuttanut kohua Heideggerin myöhemmän natsimyönteisyyden takia. Jo vuonna 1926 Arendt kuitenkin siirtyi [[Heidelberg]]iin opiskelemaan [[Karl Jaspers]]in oppilaana. Heidelbergissä hän myös väitteli tohtoriksi rakkauden käsitettä [[Augustinus|Augustinuksella]] käsittelevällä tutkielmalla nimeltä ''Der Liebesbegriff bei Augustin. Versuch einer philosophischen Interpretation'' (1929).

Arendtin teos ''Eichmann in Jerusalem: A Report on the Banality of Evil'' (1963, suom. ''Eichmann Jerusalemissa. Raportti pahuuden arkipäiväisyydestä'', Docendo 2016) herätti aikoinaan suurta kohua. Arendt kertoo kirjassa [[Adolf Eichmann]]in oikeudenkäynnistä Israelissa 1961. Kirjan keskeinen väite on, että Eichmannia ja hänen kaltaisiaan rikollisia ei luonnehdi jokin poikkeuksellinen tai erityislaatuinen, muulle elämälle vieras pahuus.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005239247.html Päätettiin tappaa 11 miljoonaa juutalaista, ja sitten syötiin lounas – suunnitelma kansanmurhasta tehtiin tunnissa] Helsingin Sanomat</ref> Pahuuden ongelma onkin päinvastoin juuri siinä, että Eichmannin tapaiset rikolliset ovat tavallisia ihmisiä, jotka sortuvat hirmutöihin ajattelemattomuuttaan, seuraten byrokraattisia ja ”oikeita” sääntöjä. Eichmannilta puuttui Arendtin mukaan moraalista mielikuvitusta – hän ei osannut pohtia tarkoin, mitä oli varsinaisesti tekemässä, ja eikä näin ollen myöskään kyseenalaistaa ylhäältä annettuja ohjeita. Näin Arendt haluaa suunnata eettisen huomion siihen, miten hyvän ja pahan välinen ero voi riippua varsin ”banaaleista” arkielämän seikoista.