Ero sivun ”Ostrobotnia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p →‎Historiaa: - selkeämpi linkitys, selvennyspyyntö
Rivi 6:
== Historiaa ==
 
Ajatus omasta talosta heräsi pohjalaisten ylioppilaiden keskuudessa [[1842]], jolloin pidetyssä kokouksessa toimi sihteerinä [[Zacharias Topelius]]. Suunnitelmat kuitenkin raukesivat. Seuraava yritys tapahtui [[1903]]. Talolle todettiin olevan tarvetta, koska pohjalaisilla opiskelijoilla oli Helsingissä hyvin vähän tuttuja perheitä, ja he tunsivat olonsa kodittomiksi.
 
Sopiva tontti löytyi [[Kansallismuseo]]n vierestä, ja syyskuussa [[1908]] [[Helsingin kaupunki]] myi silloin vielä kovin syrjäisen tontin pohjalaisille [[osakunta|osakunnille]]. Julistettiin arkkitehtikilpailu, jonka kaikkien palkittujen ehdotusten takaa löytyi W. G. Palmqvist. Ostrobotnia vihittiin juhlavin menoin [[9. marraskuuta]] [[1912]].<ref name="Linnilä_9">Linnilä s. 9</ref>
 
Ostrobotnian toisen kerroksen kassahuoneessa pidettiin [[27. lokakuuta]] [[1914]] kokous, josta sai alkunsa Suomen itsenäistymiseen tähdännyt [[Jääkäriliike]].<ref>Roiko-Jokela s. 94</ref> Kassahuone, jossa liikkeen ensimmäiset kokoukset järjestettiin, kunnostettiin ja uudelleennimettiin Jääkärisaliksi, ja vihittiin uudelleen helmikuussa [[1941]].<ref>Linnilä s. 11</ref>
 
Vuosina 1928 &ndash; 1963 Ostrobotnialla toimi ''Pohjalainen ylioppilaskoti'', opiskelija-asuntola osakuntalaisille.
Rivi 16:
Presidentti [[Urho Kekkonen]] piti talossa 4. helmikuuta 1967 melkoisesti huomiota herättäneen puheen, jossa hän muun muassa ilmoitti pitävänsä tärkeänä, että myös [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|kansan­demo­kraateilla]] oli oltava peri­aatteellinen oikeus olla mukana maan hallituksessa vaikuttamassa valta­kunnan asioiden kulkuun. Puhe tuli tunnetuksi ''Ostrobotnian puheena''.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Seppo Zetterberg, Allan Tiitta | Nimeke = Suomi kautta aikojen | Sivu = 516 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1992 | Tunniste = ISBN 951-1-14925-3}}</ref>
 
Talon toisen kerroksen Snellman-kabinetissa syttyi 29.11. marraskuuta 2008 tulipalo, joka tuhosi kabinetin täysin ja sen mukana alkuperäiset [[Fredric WestininWestin]]in maalaaman [[Frans Mikael Franzén]]in muotokuvan sekä [[Oskar Nylander]]in maalaaman [[Sininen Snellman|J. V. SnellmaninSnellman]]in muotokuvatmuotokuvan eli niin sanotun ''[[Sininen Snellman|Sinisen Snellmanin]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Snellmanin+ja+Franzénin+muotokuvat+tuhoutuivat+Bottan+palossa/1135241522130 | Nimeke = Snellmanin ja Franzénin muotokuvat tuhoutuivat Bottan palossa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi |
Ajankohta = 30.11.2008 kello 12:45| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sanoma Osakeyhtiö | Viitattu = 16.12.2008 | Kieli = }}</ref> Tulipalo vaurioitti erityisesti myös viereistä Snellman-kabinettia{{Selvennä|Edellisen virkkeen mukaan tuhosi Snellman-kabinetin täysin}}, mutta koko rakennuksen toinen kerros, nk. juhlakerros ja siellä sijaitseva irtaimisto maalauksineen kärsivät mittavia savuvahinkoja. Savuvahingoista kärsivät myös rakennuksen ylemmät kerrokset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Tuli+riehui+Helsingin+keskustassa+Ostrobotnianjuhlakerroksessa/HS20081130SI4KA01ddm | Nimeke = Tuli riehui Helsingin keskustassa Ostrobotnian juhlakerroksessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi |
Ajankohta = 30.11.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sanoma Osakeyhtiö | Viitattu = 16.12.2008 | Kieli = }}</ref>