Ero sivun ”J. W. Snellman G:son” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p linkki uuteen artikkeliin
Rivi 4:
Snellmanin isä oli Suomussalmen ja vuodesta 1811 [[Utajärvi|Utajärven]] [[kappalainen|kappalaisena]] toiminut Johan Gerhard Snellman (1769–1821) ja äiti Charlotta Fredrika Planman. Isänsä kuoltua 1821 Snellman joutui muuttamaan sukulaistensa luo Ouluun ja aloittamaan jo 12-vuotiaana uran kauppa-apulaisena [[Kokkola]]ssa. Snellman lähti merille 16-vuotiaana ja hänestä tuli [[merikapteeni]] 1832. Samana vuonna hän asettui asumaan [[Uusikaarlepyy|Uuteenkaarlepyyhyn]] toimien siellä laivuriporvarina.
 
Vuonna 1841 Snellman muutti kauppiaaksi Ouluun, jonne hän perusti seuraavana vuonna toiminimi J. W. Snellman G:son:in. Se harjoitti sahaustoimintaa, puutavaran ja [[terva]]n vientiä sekä laivanvarustusta. Yrityksen toimintaa johdettiin Kirkkokadun ja Albertinkadun kulmassa sijainneesta talosta[[Snellmanin talo]]sta, joka toimi myös Snellmanin perheen kotina. Snellmanin kauppahuone ohitti 1860-luvulla toisen oululaisen Bergbomin kauppahuoneen johtavana tervanviejänä. Snellmanin kuollessa kauppahuoneen varallisuus oli noin 1,3 miljoonaa markkaa (5 miljoonaa euroa).
 
Vuosina 1858–1860 Snellman G:son rakennutti yhdessä oululaisten [[Johan Gustav Bergbom|J. G. Bergbom]]in, F. Granbergin, Fr. J. Frantzenin ja P. Hedmanin kanssa Suomen ensimmäisen höyrysahan [[Kestilän saha|Iin Kestilään]]. Hän perusti 1878 myös toisen höyrysahan [[Toppila]]an.