Ero sivun ”Villamammutti” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p clean up, typos fixed: cm mittainen → cm:n mittainen (2) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 108:
[[Suomi|Suomessa]] on löydetty mammutin jäännöksiä ainakin yhdeksältä eri paikkakunnalta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Suomen mammutit | Osoite= http://www.luomus.fi/mammutit/tietoa/suomi.htm| Ajankohta= 2003| Julkaisija= Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto| Luettu=28.3.2010}}</ref> Kolme luista on löytynyt Helsingistä ([[Töölö]]stä, [[Herttoniemi|Herttoniemestä]] ja [[Vuosaari|Vuosaaresta]]).<ref>[http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/1-2010/ukkonen_etal.pdf Suuri Luu meren pohjalta] Geoligo 62/2010</ref>
Viimeisin paljastunut löytö tapahtui vuonna
== Mammutit kansanperinteessä ==
[[
Mammutit esiintyvät monien Siperian kansojen kansanperinteissä. Vaikka mammutit ovat kuolleet sukupuuttoon jo kauan sitten, Siperian asukkaat löysivät toisinaan niiden luita ja jopa hyvin säilyneitä ruhoja. Siksi he uskoivat, että mammutit elävät yhä. Eläviä mammutteja ei kuitenkaan näkynyt, joten niiden uskottiin siirtyneen jokiin ja pyörteisiin
== Jäätyneet mammutit ==
[[Kuva:Магаданский мамонтенок.jpg|thumb
{{Pääartikkeli|[[Siperian jäätyneet mammutit]]}}
Rivi 123:
Yleensä mammuteista on löydetty vain yksittäisiä luita ja joskus kokonaisia luurankoja. Tavallisesti mammutit eivät ole säilyneet hyvin, koska maan pinnalle kuollut eläin joutuu yleensä haaskansyöjien ruoaksi, ja loput pehmeästä kudoksesta hävittää bakteerien mädätystoiminta. [[Siperian jäätyneet mammutit|Siperiasta on kuitenkin löydetty muutamia mammutteja]], joiden nahka on melko hyvin säilynyt<ref name="Kurtén_1982_x">{{Kirjaviite | Tekijä =Björn Kurtén | Nimeke =Kuinka mammutti pakastetaan | Suomentaja =Irma Rostedt | Vuosi =1982 | Luku = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tammi| Tunniste =951-30-5627-9 (sid.)}}</ref> ja jopa mammutin syömää ravintoa on löydetty niiden vatsoista. Tunnetuin lienee [[Berezovkajoen jäätynyt mammutti]], joka löytyi Itä-Siperiasta vuonna 1900 paikallisen metsästäjän löytämänä. [[susi|Sudet]] olivat syöneet raatoa, vaikka se oli löydettäessä haissut. Mammutin suussa ja mahassa oli vielä ruohoa ja mammutti näytti kuolleen äkillisesti tukehtumalla. Kuollut mammutti hautautui aikoinaan maahan, ja nousi [[routa|routimisen]] ja sulamisen takia maan pinnalle. [[Berezovkajoen mammutti]]in on liitetty monia tarinoita, joiden todenperäisyys on enemmän tai vähemmän kiistanalainen. Mammuttia katsomaan saapuneiden tutkijoiden on väitetty syöneen jopa pakastunutta mammuttia pihvinä. Vuonna 1960 tunnettu amerikkalainen [[näennäistiede|näennäistieteeseenkin]] erikoistunut tutkija [[Ivan Sanderson]] väitti ''[[Saturday Evening Post]]''issa tämän ja monen muunkin mammutinraadon säilyneen niin siksi, että ne olivat pakastuneet alle -100 asteeseen hyvin nopeasti. Tämä olisi saattanut johtua äkillisestä [[katastrofi]]sta, vaikkapa [[tulivuorenpurkausten vaikutus ilmastoon|tulivuorenpurkauksesta]]. Toisten tutkijoiden mukaan se olisi voinut johtua vaikkapa [[tulvageologia|avaruudesta pudonneista vesimassoista]], jotka imivät mukaansa avaruuden kylmyyden. Monetkaan [[paleontologia|paleontologit]] eivät ole silti Sandersonin ja muiden jättikatastrofia kannattavien väitteitä vahvistaneet, päinvastoin vastustaneet niitä. Ei voida esimerkiksi todistaa sitä, että mammutti olisi äkkiä jäätynyt hyvin kylmäksi ulkoisen pakastumisen takia ja sen ansiosta säilynyt hyvin, eikä myöskään sitä, että suuri määrä mammutteja olisi kuollut kerralla yhtaikaa samalla tavoin, kuin hyvin säilyneinä löydetyt mammutit.
Katastrofiteorioita arvostelevat paleontologit pitävät joidenkin mammuttien säilymistä harvinaisten yhteensattumien tuloksena. Paleontologi [[Björn Kurtén]]in mukaan mammutin säilyminen perustui harvinaiseen jäätymiseen, kuivumiseen ja säästymiseen haaskansyöjiltä. Maanvyöryt ovat arktisilla alueilla yleisiä, ja jokin niistä on saattanut haudata mammutin kylmään [[ikirouta|ikiroudan]] lähelle vaikkapa maassa olevaan kanjoniin tai halkeamaan. Eristävä maakerros suojasi mammuttia sulamiselta. Esimerkiksi Suomessakin Lapin [[
== Mammuttien katoaminen ==
|