Ero sivun ”Meitnerium” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
atomipaino pysyvimmän isotoopin mukaan, CAS-numero taulukkoon
päivitetty sivua otsikkokappaleen, historian, ominaisuuksien ja isotooppien osalta.
Rivi 1:
'''Meitnerium''' on radioaktiivinen siirtymäalkuaineisiin kuuluva keinotekoinen metallimainen alkuaine. Sen kemiallinen merkki on '''Mt''' ja järjestysluku 109.<ref name=":0">W. M. Haynes, ed., CRC Handbook of Chemistry and Physics, 97th Edition (Internet Version 2017), CRC Press/Taylor & Francis, Boca Raton, FL
</ref> Väristä ei ole täyttä varmuutta, mutta luultavimmin se on hopean vaaleaa tai harmaata <ref name=":1">Chemical Data. Meitnerium - Mt, Royal Chemical Society <nowiki>http://www.rsc.org/periodic-table/element/109/meitnerium</nowiki>
</ref>. Kemiallisia kokeita meitneriumille ei ole tehty, jonka vuoksi yhtäkään alkuaineen perusominaisuutta ei ole määritetty kokeellisesti. Tiedot perusominaisuuksista perustuvat näin ollen vain teoreettisiin laskelmiin. <ref name=":2">Panetta, Daniele, Heinz Gäggeler, Michael Steppert, Tobias L. Ross, Sönke Szidat,
 
Cathy S. Cutler, Guerra, Alberto Del, Christoph Düllmann, Klaus Eberhardt, and Norman
 
Edelstein. Modern Applications, edited by Daniele Panetta, et al., De Gruyter, 2016. s.327,
 
ProQuest Ebook Central,
 
<nowiki>http://ebookcentral.proquest.com/lib/tut/detail.action?docID=4644589</nowiki>
</ref>
 
Meitneriumin vakaimman isotoopin Mt-278 puoliintumisaika on noin 5 sekuntia <ref name=":0" /><ref name=":1" />.
 
{{Alkuaine
|nimi=Meitnerium
Rivi 44 ⟶ 59:
}}
 
== Historia ==
'''Meitnerium''' on siirtymäalkuaineisiin kuuluva keinotekoinen, [[radioaktiivisuus|radioaktiivinen]] ja metallimainen [[alkuaine]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''Mt''' ja [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] 109. Meitneriumin vakaimman [[isotooppi|isotoopin]] Mt-278 puoliintumisaika on noin 8 sekuntia.<ref>http://www.nndc.bnl.gov/chart/reCenter.jsp?z=109&n=169</ref>
 
Peter Armbrusterin ja Gottfried Münzenbergin johtama saksalainen tutkijaryhmä löysi Meitneriumin vuonna 1982 Gesellschaft für Schwerionenforshung -tutkimuslaitoksessa (GSI) Darmstadtissa Saksassa <ref name=":1" /><ref name=":2" />. Armbruster ryhmänsä kanssa valmisti yhden atomin meitnerium-266 isotooppia pommittamalla vismutin isotooppia Bi-209 raudan isotoopin Fe-58 ytimillä lineaarista kiihdytintä käyttämällä <ref name=":3">Jefferson Lab - The Element Meitnerium, Thomas J. National Accelerator Facility - Office of Science Education, <nowiki>http://education.jlab.org/itselemental/ele109.html</nowiki>
</ref>.
 
Meitnerium-266 isotoopin fuusioitumisen reaktioyhtälö
 
<sup>209</sup>Bi + <sup>58</sup>Fe →<sup>266</sup>Mt + <sup>1</sup>n    <ref name=":4">WebElements - Meitnerium, Winter M. J.<nowiki>https://www.webelements.com/meitnerium/</nowiki> </ref>
 
Muodostuneen meitnerium-266 isotoopin puoliintumisaika on noin 3 millisekuntia <ref name=":0" />. Löydös vahvistettiin kolme vuotta myöhemmin Dubnassa Joint institute for Nuclear Research tutkimuslaitoksessa <ref name=":0" /><ref>Barber, R. C.; Greenwood, N. N.; Hrynkiewicz, A. Z.; Jeannin, Y. P.; Lefort, M.; Sakai, M.; Ulehla, I.; Wapstra, A. P.; Wilkinson, D. H. (1993). "Discovery of the transfermium elements. Part II: Introduction to discovery profiles. Part III: Discovery profiles of the transfermium elements". Pure and Applied Chemistry. 65 (8): 1757, <nowiki>https://www.iupac.org/publications/pac/pdf/1993/pdf/6508x1757.pdf</nowiki>
</ref>. Kuusi vuotta myöhemmin valmistettiin samaa isotooppia kaksi atomia <ref>Greenwood, N.N. Earnshaw, A.. (1997). Chemistry of the Elements (2nd Edition).
 
Elsevier. Online version available at:
 
<nowiki>http://app.knovel.com/hotlink/toc/id:kpCEE00006/chemistry-elements-2nd/chemistryelements-2nd</nowiki>
</ref>.
 
Meitnerium sai nimensä vuonna 1997 itävaltalais-ruotsalaisen fyysikon Lise Meitnerin mukaan <ref name=":0" />. Sen väliaikainen, IUPAC:n mukainen, nimi ennen virallista nimeämiOstä oli unnilennium (Une) <ref name=":5">ThoughtCo, Meitnerium Facts - Mt or Element 109, Ph.D. Helmenstine A. M., <nowiki>https://www.thoughtco.com/meitnerium-facts-mt-or-element-109-3865911</nowiki>
</ref>.
 
== Ominaisuudet ==
 
Meitnerium on keinotekoinen alkuaine. Oletettavasti huoneenlämpötilassa (298 K) meitnerium esiintyy kiinteänä. Väriltään se on todennäköisesti hopean vaaleaa tai harmaata. Meitnerium kuuluu jaksollisessa järjestelmässä ryhmään 9 ja jaksoon 7 sekä d-lohkoon. <ref name=":4" /> Ainuttakaan meitneriumin perusominaisuutta ei ole vielä määritetty kokeellisesti, vaan nämä perustuvat laskennallisiin arvioihin <ref name=":2" />.
 
Elektronikuoren rakenne <ref name=":3" />:
 
1s<sup>2</sup>
 
2s<sup>2</sup> 2p<sup>6</sup>
 
3s<sup>2</sup> 3p<sup>6</sup> 3d<sup>10</sup>
 
4s<sup>2</sup> 4p<sup>6</sup> 4d<sup>10</sup> 4f<sup>14</sup>
 
5s<sup>2</sup> 5p<sup>6</sup> 5d<sup>10</sup> 5f<sup>14</sup>
 
6s<sup>2</sup> 6p<sup>6</sup> 6d<sup>7</sup>
 
7s<sup>2</sup>
 
Vuoteen 2016 mennessä meitneriumia ei ole käytetty muissa kuin tutkimustarkoituksissa ja sitä on valmistettu muutamia atomeja. Todennäköisesti sitä ei koskaan tulla eristämään silmin havaittavia määriä. <ref name=":1" /> Tämä johtuu siitä, että meitnerium hajoaa erittäin nopeasti alfahiukkasten emissiolla <ref name=":4" />. Meitneriumilla ei ole biologisia käyttökohteita ja radioaktiivisuuden takia se on myös myrkyllistä <ref name=":5" />.
 
Meitneriumin atomimassa on 268 u ja sen kovalenttinen säde on 1,29 Å <ref name=":0" />. Meitneriumin laskettu tiheys huoneenlämpötilassa on 37.4 g/cm<sup>3</sup>. Se on toiseksi suurin tunnetuista alkuaineiden tiheyksistä. <ref name=":5" />
 
== Isotoopit ==
 
Meitneriumilla on viisitoista isotooppia, joista kaikki ovat radioaktiivisia <ref name=":5" />. Puoliintumisaika tiedetään yhdeksälle näistä isotoopeista. Vakain isotooppi on Mt-278, jonka puoliintumisaika on noin 5 sekuntia. Suurin osa meitneriumin isotoopeista hajoaa α-hajoamisen kautta, mutta osa isotoopeista hajoaa spontaanin fission (SF) kautta pienemmiksi ytimiksi. <ref name=":0" />
 
'''''Taulukko 2.''''' ''Meitneriumin tunnettuja isotooppeja, niiden atomimassat, puoliintumisajat ja hajoamistavat.'' <ref name=":0" />
 
{| class="wikitable"
Meitneriumia valmistettiin ensi kertaa vuonna [[1982]], kun saksalainen tutkijaryhmä [[Darmstadt]]in kaupungissa pommitti [[vismutti|vismutin]] isotooppia Bi-209 [[rauta|raudan]] isotoopin Fe-58 ytimillä. Meitnerium sai nimensä vuonna [[1997]] [[itävalta]]laisen fyysikon [[Lise Meitner]]in mukaan. Sen väliaikainen nimi ennen virallista nimeämistä oli unnilennium (Une).
|'''Isotooppi'''
|'''Atomimassa (u)'''
|'''Puoliintumisaika'''
|'''Hajoamistapa'''
|-
|Mt-266
|266,137
|~ 3 ms
|α, SF
|-
|Mt-267
|267,137
|19 ms
|-
|Mt-268
|268,139
|~ 0,02 s
|-
|Mt-270
|270,140
|~ 0,8 s
|-
|Mt-274
|274,147
|~ 0,4 s
|-
|Mt-275
|275,149
|~ 9,7 ms
|-
|Mt-276
|276,152
|~ 0,6 s
|-
|Mt-277
|277,153
|~ 5 ms
|SF
|-
|Mt-278
|278,156
|~ 5 s
|}
 
== Lähteet ==