Ero sivun ”Afrikankääpiökauris” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
u{{lupaava artikkeli}}
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Kääpiövesikauris
Rivi 55:
Kääpiövesikauris on arka ja piilotteleva.<ref name="ark">{{Verkkoviite | Nimeke=Water chevrotain videos, photos and facts - Hyemoschus aquaticus - ARKive | Osoite=http://www.arkive.org/water-chevrotain/hyemoschus-aquaticus/ | Ajankohta=2009 | Julkaisija=Wildscreen | Luettu=22.6.2017}}</ref> Se liikkuu yksinomaan öisin.<ref name="ungulate"/> Päiväsaikaan se lepää, ja on yleensä piiloutunut esimerkiksi puunrunkojen väliin, kaatuneiden puiden, tai aluskasvillisuuden joukkoon, mutta lepää yllättävän usein myös avoimemmassa paikassa.<ref name ="MoA90"/><ref name="ADW"/> Naaras on koirasta aktiivisempi,<ref name="ADW"/> mutta sekin viettää 40 prosenttia yöstä lepäillen.<ref name="MoA91"/> Huomaamattomana pysyäkseen kääpiövesikauris luottaa suojaväriinsä ja liikkumattomuutensa. Lepäävä kääpiövesikauris voi päästää vain muutaman metrin päähän, ennen kuin pakenee vastaantulijaa. Se on ainoa pieni sorkkaeläin, joka aktiivisesti kätkeytyy sukeltamalla veden alle.<ref name ="MoA90"/> Hyvästä uima- ja sukellustaidostaan huolimatta kääpiövesikauris väsyy vedessä nopeasti.<ref name ="MoA90"/><ref name="ADW"/> Sukelluksissa olevia eläimiä kuvatessa on huomattu, että ne liikkuvat puronpohjan tasolla askeltaen tavalla, joka muistuttaa [[virtahepo|virtahevon]] vastaavaa käyntiä.<ref name ="MoA90">Kingdon & Hoffman s. 90.</ref> Kääpiövesikauris ui vastavirtaan. Se nousee rantaan kohdalla, jossa on yläpuolella suojaavaa rantakasvillisuutta tai suojaavaa rantatörmää.<ref name="true">{{Verkkoviite | Nimeke=The water chevrotain: almost like a whale | Osoite=https://whyevolutionistrue.wordpress.com/2009/07/07/the-water-chevrotain-almost-like-a-whale/ | Ajankohta=7.7.2009 | Julkaisija=whyevolutionistrue.wordpress.com | Luettu=25.6.2017 |Kieli={{en}}}}</ref>
 
Kääpiövesikauris on pääosin yksineläjä.<ref name ="MoA91">Kingdon & Hoffman s. 91.</ref> Naaraat ovat paikkauskollisia ja voivat pysyä samalla reviirillä koko ikänsä. Koiraiden reviirit ovat suurempia ja menevät päällekkäin naaraiden reviirien kanssa. Koiraan reviirillä on yleensä kaksi naarasta.<ref name="ADW"/> Eräällä [[Ivindo]]-joen saarella tehdyn tutkimuksen mukaan naaraan reviiriln koko on 13-14 hehtaaria, koiraan reviirillä 20-30 hehtaaria. Kahden Iturin metsässä elävän radiopannoitetun naaraan käyttämät elinalueet olivat kooltaan 22 ja 24 hehtaaria.<ref name ="MoA91"/> Koiras pitää reviiriä hallussaan enimmillään vuoden, ennen kuin toinen koiras tulee sen tilalle. Kääpiövesikauriit voivat olla toisiaan kohtaan agressiivia. Eräiden tutkijoiden mukaan tämä viittaa sosiaalisen hierarkian puuttumiseen.<ref name="ADW"/> Koiraat käyvät taisteluja keskenään naaraita useammin, yleensä reviirikiistojen takia. Taistelut ovat useimmiten lyhyitä. Niissä ne säntäävät toisiaan kohden suu avoinna tönien toisiaan kuonoillaan ja yrittäen purra toisiaan kulmahampaillaan ja alaleuan etuhampaillaan.<ref name="ADW"/><ref name="ungulate"/> Kääpiövesikauriilla on ihossaan useassa kohtaa hajurauhasia, joita ne käyttävät luultavasti lajinsisäiseen viestintään. Ne liittyvät luultavasti parittelukäyttäytymiseen, mutta niitä saatetaan käyttää myös kemialliseen viestintään makuupaikoilla. Ritualisoidusta reviirin merkitsemisestä ei kuitenkaan ole todisteita. Naarasta kosiskelevan koiraan on kuvattu naarasta lähestyessä ja seuratessa päästävän lyhyitä parahduksia. Paikalliset Mbuti-pygmit kertovat lajin päästävän öisin erityisiä "puuskutus"-huudahduksia öisin.<ref name ="MoA91"/>
 
=== Lisääntyminen ===
[[Kuva:Em - Hyemoschus aquaticus.jpg|thumb|Täytetty ääpiövesikauriskääpiövesikauris Lontoon luonnonhistoriallisessa museossa]]
Koska kääpiövesikauris elää metsän suojissa, sen elinkaaresta tiedetään vain vähän, ja eri lähteissä on ristiriitaisia kertomuksia.<ref name="ungulate"/> Naaras synnyttää ilmeisesti yhden poikasen kerrallaan, kerran vuodessa. Neljä nisää viittaavat siihen että poikasia voisi olla enemmänkin. Kantoaika kestää 6-9 kuukautta, joidenkin lähteiden mukaan vain neljä. Emo imettää poikasta 3-6 tai jopa yhdeksän kuukautta.<ref name="ungulate"/>
 
=== Ravinto ===