Ero sivun ”Onni Talas” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p fix
Rivi 2:
'''Onni Eugen Aleksander Talas''' (vuoteen [[1895]] '''Gratschoff'''; [[15. kesäkuuta]] [[1877]] [[Lappeenranta]] – [[3. toukokuuta]] [[1958]] [[Helsinki]]) oli suomalainen professori, itsenäisyyssenaatin jäsen ja diplomaatti.
 
Talaksen vanhemmat olivat kauppias Aleksander Tertullian Gratschoff ja Josefina Katharina Eugenia Wesander. Hän pääsi ylioppilaaksi [[1895]] ja suoritti lakitieteen kandidaatin tutkinnon [[1901]], sai [[varatuomari]]n arvon [[1903]] ja suoritti lakitieteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot [[1905]]. Talas toimi aluksi asianajajana [[Lahti|Lahdessa]] [[1901]]–[[1904]]1901–1904 ja sitten [[Helsingin yliopisto]]n hallinto-oikeuden apulaisena [[1905]]–[[1923]]1905–1923. Hän oli myöhemmin Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden vaihtuva professori [[1925]]–[[1930]]1925–1930 ja virkaylioikeuden jäsen [[1926]]–[[1930]]1926–1930.
 
Talas oli [[Nuorsuomalainen puolue|nuorsuomalaisen puolueen]] kansanedustajana [[Kuopion lääni]]n itäisestä vaalipiiristä vuosina [[1909]]–[[1914]]1909–1914 ja [[1917]]–[[1918]]1917–1918. [[Kokoomus|Kokoomuksen]] kansanedustajana hän oli [[1918]] Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä ja [[1927]]–[[1930]]1927–1930 [[Viipurin lääni]]n läntisestä vaalipiiristä. Talas oli senaatin oikeustoimituskunnan päällikkönä 1917–1918 [[Svinhufvudin I hallitus|Svinhufvudin itsenäisyyssenaatissa]] ja [[Paasikiven I hallitus|Paasikiven I hallituksessa]]. Talas toimi myös [[Fredrik Kaarle, Hessenin maakreivi|Hessenin prinssiä]] [[Suomen kuningaskuntahanke|Suomen kuninkaaksi]] pyytämässä käyneen lähetyskunnan puheenjohtajana.
 
Diplomaatin uralla Talas toimi Suomen asiainhoitajana [[Madrid]]issa ja [[Lissabon]]issa [[1919]]–[[1921]]1919–1921 sekä Suomen lähettiläänä [[Kööpenhamina]]ssa [[1930]]–[[1934]]1930–1934, [[Budapest]]issä [[1931]]–[[1940]]1931–1940, [[Wien]]issä [[1933]]–[[1938]]1933–1938, [[Ankara]]ssa, [[Belgrad]]issa ja [[Sofia]]ssa [[1934]]–[[1940]]1934–1940, [[Rooma]]ssa [[1940]]–[[1944]]1940–1944 ja [[Kroatia]]ssa [[1941]]–[[1942]]1941–1942.
 
Talas ei hyväksynyt [[Väinö Tanner]]in teoksessaan ''Kuinka se oikein tapahtui'' esittämiä näkemyksiä vuoden 1918 tapahtumista ja kirjoitti sen vastineeksi vuonna 1949 teoksen ''Ei se niin tapahtunut''. Hänen muistelmateoksensa ilmestyi hänen leskensä Lempi Talaksen toimittamana vuonna 1960.
 
== Teoksia ==
*''Laki maanvuokrasta maalla: kesäkuun 19 p:ltä 1902''. WSOY, 1903
*''Kotipaikka-oikeus Suomen lain mukaan''. 1905
*''Kunnan oikeus saada toiselta kunnalta korvausta antamastansa vaivaisavusta''. Yrjö Weilin, 1905
*''Silmäys kotipaikka-oikeusteorioihin''. Yrjö Weilin, 1905
* ''Kaupunkien kunnallishallintoa koskeva lainsäädäntö ulkomailla''. Suomen kunnallinen keskustoimisto , 1915
*''Utländsk lagstiftning angående städernas kommunalförvaltning''. Kommunala centralbyrån i Finland, 1915
* ''Kuningaslähetystön matkalta''. Tekijä 1918
*''Suomen pakkolunastuslainsäädäntö, Osa 1''. WSOY, 1924
*''Isä-Onni kertoo satuja''. Kuvittanut Martti Sonkamo. Helsingissä: Otava, 1946
*''Ei se niin tapahtunut – vastaus Väinö Tannerille''. 1949
*''Isä-Onnin uudet sadut''. Kuvittanut Etel Raivio. Hämeenlinna: Karisto, 1950
*''Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat''. 1953
*''Muistelmia: Itsenäisyyssenaattorina ja lähettiläänä kymmenessä maassa''. WSOY, 1960
 
== Lähteet ==
Rivi 34:
* {{UVF|TalasOnni Talas, Onni}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Talas, Onni}}
 
[[Luokka:Suomalaiset senaattorit]]
[[Luokka:Suomen ministerit]]