Ero sivun ”Afrikankääpiökauris” versioiden välillä

Kääpiövesikauris on arka ja piilotteleva.<ref name="ark">{{Verkkoviite | Nimeke=Water chevrotain videos, photos and facts - Hyemoschus aquaticus - ARKive | Osoite=http://www.arkive.org/water-chevrotain/hyemoschus-aquaticus/ | Ajankohta=2009 | Julkaisija=Wildscreen | Luettu=22.6.2017}}</ref> Se liikkuu yksinomaan öisin.<ref name="ungulate"/> Päiväsaikaan se lepää, ja on yleensä piiloutunut esimerkiksi puunrunkojen väliin, kaatuneiden puiden, tai aluskasvillisuuden joukkoon, mutta lepää yllättävän usein myös avoimemmassa paikassa.<ref name ="MoA"/><ref name="ADW"/> Huomaamattomana pysyäkseen kääpiövesikauris luottaa suojaväriinsä ja liikkumattomuutensa. Lepäävä kääpiövesikauris voi päästää vain muutaman metrin päähän, ennen kuin pakenee vastaantulijaa. Se on ainoa pieni sorkkaeläin, joka aktiivisesti kätkeytyy sukeltamalla veden alle.<ref name ="MoA"/> Hyvästä uima- ja sukellustaidostaan huolimatta kääpiövesikauris väsyy vedessä nopeasti.<ref name ="MoA"/><ref name="ADW"/> Sukelluksissa olevia eläimiä kuvatessa on huomattu, että ne liikkuvat puronpohjan tasolla askeltaen tavalla, joka muistuttaa [[virtahepo|virtahevon]] vastaavaa käyntiä.<ref name ="MoA">Kingdon & Hoffman s. 90.</ref> Kääpiövesikauris ui vastavirtaan. Se nousee rantaan kohdalla, jossa on yläpuolella suojaavaa rantakasvillisuutta tai suojaavaa rantatörmää.<ref name="true">{{Verkkoviite | Nimeke=The water chevrotain: almost like a whale | Osoite=https://whyevolutionistrue.wordpress.com/2009/07/07/the-water-chevrotain-almost-like-a-whale/ | Ajankohta=7.7.2009 | Julkaisija=whyevolutionistrue.wordpress.com | Luettu=25.6.2017 |Kieli={{en}}}}</ref>

Kääpiövesikauriin lihaa pidetään herkullisena<ref name="hunting"/> ja sitä metsästetään innokkaasti.<ref name="ADW"/> [[Kisangani]]n alueella sen "valkoista" lihaa on verrattu osin liioitellusti kalanlihaan.<ref name ="MoA92"/> Paikalliset asukkaat pitävät kääpiövesikaurista epätavallisen älykkäänä ja nokkelana selviytymään vaaratilanteista.<ref name="kodin">{{Kirjaviite | Tekijä=(toim.) Aula, Kimmo ; Kangasniemi, Kaija ; Bergström, Irina | Nimike=Kodin suuri eläinkirja 4 : Kirv-La | Sivu=321 | Vuosi=1979 | Julkaisija=Weilin + Göös | Tunniste=ISBN 951-35-1707-1}}</ref> Alueilla, missä sen metsästys on sallittua, jahti onnistuu parhaiten otsalamppua käyttäen pimeän tulon jälkeen.<ref name="hunting"/> Iturin metsän keskiosissa [[Mbutit|mbuti-pygmit]] metsästävät kääpiövesikaurista ansoillaverkoilla. Jatkuvasta metsästyksestä huolimatta ne muodostavat edelleen noin viisi prosenttia heidän saaliistaan. Kannan säilyminen johtuu osin siitä, että he välttävät jokiympäristöä, jossa lajiin törmää tödennäköisimmin.<ref name ="IUCNMoA92"/> Metsästysansat ovat suurin vaara kääpiövesikauriille. Eräällä Iturin metsässä pyydystetyllä naaraalla oli etujalassaan ansan aiheuttama kuoliomainen vamma. Tästä hulimatta se oli normaalipainoinen ja kantoi synnytysvalmista poikasta.<ref name ="MoA92">Kingdon & Hoffman s. 90.</ref>

Kääpiövesikaurista pidetään taantuvana lajina.<ref name="IUCN"/> Se on saattanut kadota suuresta osasta Länsi-Afrikkaa.<ref name ="MoA92"/> Suurimmat uhat ovat elinympäristöjen häviäminen ja [[bushmeat]]-metsästys. Lajia tavataan usealla suojelualueella.<ref name="IUCN"/>

Kööpiövesikaurista pidetään heimonsa alkeellisimpana lajina.<ref name="ungulate"/> Sen kehityslinja saattoi erota muista nykyisistä kääpiökaurislajeista jo yli 35 miljoonaa vuotta sitten. Sen luuranko on monilta osin täysin samanlainen kuin [[mioseeni]]kautisella kääpiökauriilla, ''[[Dorcatherium]]illa''. Níiden on arveltu kuuluvan jopa samaan sukuun.<ref name ="living">{{Kirjaviite | Tekijä =Niles Eldredge, Steven M. Stanley | Nimeke =Living Fossils | Vuosi =1984 | Sivu = | Julkaisija =Springer Science & Business Media | Tunniste =ISBN 978-1-4613-8273-7 | www =https://books.google.fi/books?id=UPYxBwAAQBAJ&pg=PT203&lpg=PT203&dq=hyemoschus+dorcatherium&source=bl&ots=m5ThGWn68z&sig=ARxhk_JcGwXyMyvYlXExMPXZuHY&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjzrYSgl4nUAhXFIJoKHVRIAwM4ChDoAQgiMAA#v=onepage&q=hyemoschus%20dorcatherium&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =24.5.2017 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name ="MoA"/> Sukujen hampaistoissa on kuitenkin eroja. Ensimmäiset kääpiövesikauriin fossiilitafrikkalaiset [[fossiili]]t kaivettiin vuosina 1998 ja 2003 [[Tugenin kukkulat|Tugenin kukkuloilta]] Pohjois-[[Kenia]]sta, ja ovat 5,3–4,5 miljoonan vuoden takaa varhaiselta [[plioseeni]]kaudelta.<ref name="tugen">{{Verkkoviite | Tekijä=Martin Pickford, Brigitte Senut, Cécile Mourer-Chauviré | Nimeke=Early Pliocene Tragulidae and peafowls in the Rift Valley, Kenya: evidence for rainforest in East Africa | Osoite=https://www.researchgate.net/profile/Cecile_Mourer-Chauvire/publication/238382147_Early_Pliocene_Tragulidae_and_peafowls_in_the_Rift_Valley_Kenya_Evidence_for_rainforest_in_East_Africa/links/02e7e52ebd39552c85000000/Early-Pliocene-Tragulidae-and-peafowls-in-the-Rift-Valley-Kenya-Evidence-for-rainforest-in-East-Africa.pdf | Ajankohta=2004| Tiedostomuoto=PDF | Julkaisija=sciencedirect.com | Luettu=24.5.2017}}</ref>