Ero sivun ”Visentti” versioiden välillä

Visenttien jäänteet ilmestyvät fossiilistoon yhtäkkiä noin 11&nbsp;000 vuotta sitten ajalla, jolloin viimeisin [[jääkausi]] oli juuri päättymässä. Visenttien alkuperää on vaikea jäljittää, koska niiden edeltäjät elivät alueilla, joilla niiden jäänteet eivät säilyneet. Visentin edeltäjänä on pidetty pitkään [[arovisentti]]ä, joka on myös pohjoisamerikkalaisen biisonin edeltäjä. Lokakuussa 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan visentti on tulos arovisentin ja [[alkuhärkä|alkuhärän]] risteytymistä. Tutimuksessa tutkitiin säilyneitä luita Uralilta, Kaukasukselta ja Länsi-Euroopasta. Risteymät tapahtuivat yli 120&nbsp;000 vuotta sitten ja nykyiset visentit omaavat noin 10&nbsp;% perimästään alkuhäriltä. Toinen samaan aikaan julkaistu tutkimus käsitteli visentin ja arovisentin kantoja tutkimalla jäänteitä 50&nbsp;000 vuoden ajalta. Tutkimuksen mukaan arovisentti levisi Siperiasta Ranskaan saakka viimeisen jääkauden huipulla. Visentti levisi Eurooppaan Kaukasukselta noin 14&nbsp;000 vuotta sitten ilamston lämmitessä ja arovisentin samalla hävitessä. Arovisentin häviämisen syystä ei ole varmuutta, mutta yksi mahdollinen selitys on kilpailu lämpimämpiin olosuhteisiin paremmin sopeutuneen visentin kanssa.<ref name="bbc1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/earth/story/20170406-bison-had-survived-for-2-million-years-until-humans-arrived | Nimeke = Bisons had survived for 2 million years until humans arrived | Tekijä = Lesley Evans Ogden | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC Earth | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 23.5.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Nykyaikaan säilyneistä kannoista voidaan tunnistaa kaksi toisistaan poikkeavaa geneettistä linjaa, alamaanvisentti (''B. b. bonasus'') ja kaukasuksenvisentti (''B. b. caucasicus''). Puhdasveriset kauasuksenvisentit ovat kuolleet sukupuuttoon.<ref name="IUCN" />