Ero sivun ”Visentti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Postimerkkikuva lisätty |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 26:
*''B. b. bonasus'' – alamaanvisentti<ref name="Nurminen1987"/>
*†''B. b. caucasicus'' – kaukasuksenvisentti<ref name="Nurminen1987"/>
| wikispecies = Bison bonasus
| commonscat = Bison bonasus
Rivi 34 ⟶ 33:
[[Tiedosto:Bison bonasus (Linnaeus 1758).jpg|thumb|260px|Visentti saksalaisessa riistapuistossa.]]
'''Visentti''' eli '''euroopanbiisoni''' (''Bison bonasus'') on suurikokoinen [[Nautaeläimet|nautaeläinlaji]] ja [[eurooppa]]lainen [[vastinlaji|vastine]] amerikkalaiselle [[biisoni]]lle. Se oli vähällä kuolla [[sukupuutto]]on 1900-luvun alussa, mutta laji säilyi eläintarhoissa kasvatettujen yksilöiden ansiosta. Tarhoista luontoon palautettuja visenttejä elää nykyisin monilla alueilla eri puolilla Eurooppaa.
==Evoluutio==
Visenttien jäänteet ilmestyvät fossiilistoon yhtäkkiä noin 11 000 vuotta sitten ajalla, jolloin viimeisin [[jääkausi]] oli juuri päättymässä. Visenttien alkuperää on vaikea jäljittää, koska niiden edeltäjät elivät alueilla, joilla niiden jäänteet eivät säilyneet. Visentin edeltäjänä on pidetty pitkään [[arovisentti]]ä, joka on myös pohjoisamerikkalaisen biisonin edeltäjä. Lokakuussa 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan visentti on tulos arovisentin ja [[alkuhärkä|alkuhärän]]risteytymistä. Tutimuksessa tutkitiin säilyneitä luita Uralilta, Kaukasukselta ja Länsi-Euroopasta. Risteymät tapahtuivat yli 120 000 vuotta sitten ja nykyiset visentit omaavat noin 10 % perimästään alkuhäriltä. Toinen samaan aikaan julkaistu tutkimus käsitteli visentin ja arovisentin kantoja tutkimalla jäänteitä 50 000 vuoden ajalta. Tutkimuksen mukaan arovisentti levisi Siperiasta Ranskaan saakka viimeisen jääkauden huipulla. Visentti levisi Eurooppaan Kaukasukselta noin 14 000 vuotta sitten ilamston lämmitessä ja arovisentin samalla hävitessä. Arovisentin häviämisen syystä ei ole varmuutta, mutta yksi mahdollinen selitys on kilpailu lämpimämpiin olosuhteisiin paremmin sopeutuneen visentin kanssa.<ref name="bbc1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/earth/story/20170406-bison-had-survived-for-2-million-years-until-humans-arrived | Nimeke = Bisons had survived for 2 million years until humans arrived | Tekijä = Lesley Evans Ogden | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC Earth | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 23.5.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Nykyaikaan säilyneistä kannoista voidaan tunnistaa kaksi toisistaan poikkeavaa geneettistä linjaa, alamaanvisentti (''B. b. bonasus'') ja kaukasuksenvisentti (''B. b. caucasicus''). Puhdasveriset kauasuksenvisentit ovat kuolleet sukupuuttoon.<ref name="IUCN" />
== Ulkonäkö ja koko ==
Rivi 55 ⟶ 57:
== Elinympäristö ja elintavat ==
[[Tiedosto:C109.jpg|thumb|vasen|Emä ja vasikka.]]
Visentin tyypillisintä elinympäristöä ovat vanhat sekametsät, joissa on sekä aluskasvillisuutta että avoimia alueita.<ref name="Nurminen1987">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =105 & 113|Selite = (Englanninkielinen alkuperäisteos ''The Encyclopedia of Mammals 2'', sarjassa World of animals) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6 }}</ref> Białowiezan metsän kaltaiset metsäalueet eivät ole paras mahdollinen elinympäristö visentille. Białowiezan yksilöt ovatkin riippuvaisia talviruokinnasta, jota ilman niiden kuolleisuus olisi suurta. 10 000 vuotta sitten kuolleiden visenttiyksilöiden luiden kemiallista ooostumusta tutkimalla on todettu, että tuolloin eläneet visentit käyttivät ravinnokseen ruohoa ja lehtiä avoimessa maastossa. Sittemmin ne säilyivät kantojen romahtaessa vain metsäalueilla. Esimerkiksi Alankomaissa vapaasti laiduntavat laumat selviävät hyvin avoimessa [[dyyni]]ympäristössä.<ref name="bbc1" />
Visentillä on vähän luonnollisia vihollisia, vain [[susi|sudet]] ja [[karhu]]t ovat kyenneet niitä ihmisen lisäksi saalistamaan.
| |||