Ero sivun ”Konrad Bitz” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tuomiorovasti: edeltäjä & seuraaja |
Leipzigin yliopiston sinetti |
||
Rivi 32:
==Opiskelu==
[[Kuva:Uni Leipzig - Siegel.png|thumb|right|150px|[[Leipzigin yliopisto]]n sinetti.]]
Konrad Bitz opiskeli [[Leipzigin yliopisto]]ssa, jonka matrikkeliin hänet kirjoitettiin 16.10.1438 yhdessä toisen suomalaisen opiskelijan Petrus Magnin kanssa.<ref>Nuorteva 1999, 111</ref> Luettelo suomalaisopiskelijoiden kuuntelemista kursseista osoittaa, että suomalaiset liikkuivat omana ryhmänään ja opetus oli pikemminkin kansallista kuin kansainvälistä. Suomalaiset seurasivat mieluiten omaan kansakuntaansa kuuluvien maistereiden opetusta.<ref>Nuorteva 1999, 112</ref>
Rivi 38 ⟶ 39:
Ruotsin kirkolliskokous päätti 1475 perustaa täysimittaisen studium generalen Ruotsiin. Tämä [[Uppsalan yliopisto]] sai paavin perustamisbullan 1477. Osoituksena siitä, että vastaperustetun yliopiston oli tarkoituksena palvella kaikkien valtakunnan hiippakuntien tarpeita, ei yksin Uppsalan arkkihiippakuntaa, oli perustamisasiakirjan allekirjoittajien suuri määrä. Sen olivat allekirjoittaneet kaikki valtaneuvokset ja piispat, myös Turun Konrad Bitz.<ref>Nuorteva 1999, 136</ref> Samanaikaisesti säätykokous sanoutui lopullisesti irti kuningas Kristianista.<ref name="Pi121">Pirinen 1991, 121</ref>
==Turun hiippakunnan tuomiorovasti==
Palattuaan opiskelemasta maisteri Bitz valittiin Turun tuomiorovastin virkaan vuonna 1450, kun virkaa aiemmin hoitanut [[Olavi Maununpoika]] valittiin Turun piispaksi. Bitz toimi tuomiorovastina siihen asti, että hänet valittiin piispaksi vuonna 1460. Tuomiorovastina häntä seurasi [[Pariisin yliopisto]]n maisteri [[Henrik Freese]].<ref>Perälä 1958, s. 80.</ref>
==Turun piispa==
[[Tiedosto:Missale Aboense Initial Page.jpg|thumb|left|200 px|Konrad Bitz tilasi piispana ollessaan messukirja [[Missale Aboense]]n, yhden ensimmäisistä Suomea varten painetuista kirjoista.]]
Konrad Bitz
Konrad Bitzin aika oli etenkin Hämeessä vilkasta kirkonrakennuskautta. Kirkkojen ja niiden sisustuksen taiteellinen ja käytännöllinen suunnittelu otettiin piispan ja tuomiokapitulin valvontaan<ref>Pirinen 1991, 123</ref> ja vuoden 1480 tienoilla Bitz antoi säädöksen, ettei kukaan kirkkoherra saanut ottaa ilman piispan lupaa kirkkorakennusta varten muurareita, lasinleikkaajia, maalareita, puuseppiä tai muita ammattimiehiä.<ref>Pirinen 1991, 223</ref> Lisäksi koulujen epäkohtiin puututtiin, köyhien teinien harjoittamaa teininkulkua säädeltiin ja huonosti palkattuja rehtoreita kiellettiin vaatimasta itselleen osaa teinien keräämistä almuista.<ref>Pirinen 1991, 124</ref> 1462 Bitz vihki Naantalin luostarin<ref>Pirinen 1991, 191</ref> sekä antoi säännöksen luostarielämään siirtyvän papin omaisuuden jaosta.<ref>Pirinen 1991, 192</ref> Konrad Bitzin aikana vuonna [[1466]] Turun tuomiokirkon keskilaivaa korotettiin, ja se holvattiin kemiöläisen muurarimestari Pietarin johdolla.<ref>Pirinen 1991, 218</ref>
Rivi 63 ⟶ 68:
==Lähteet==
*Kari, Risto: ''Suomalainen keskiaika, myytti ja todellisuus
*Nuorteva,
*Perälä, Väinö: Turun tuomiorovastinviran vaiheita. ''Turun Historiallinen Arkisto'' 14, s. 73-89. Turku 1958.
*Pirinen, Kauko: ''Suomen kirkon historia'' 1
*Suvanto, Seppo, Suomen kansallisbiografia
=== Viitteet ===
|