Ero sivun ”Cimbalom” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) Ak: Uusi sivu: {{Soitin | soittimen_nimi = cimbalom | kuva = Cimbalom-Bohak-1.jpg | soitinryhmä = kielisoittimet | alkuperä = Itäinen Keski-Eurooppa, erityisesti Unkari | ääniala... |
p →Sävellyksiä cimbalomille: - korjattu kursivoinnit, hahmon nimi suomeksi |
||
Rivi 43:
===Klassista ja nykymusiikkia===
Monet säveltäjät ovat säveltäneet cimbalomille. [[Zoltán Kodály]] käytti soitinta laajasti orkesterisarjassaan ''[[Háry János]]'', joka osaltaan teki cimbalomin tunnetuksi Itä-Euroopan ulkopuolellakin. Myös [[Igor Stravinsky]] oli siitä hyvin kiiinnostunut. Hänellä itselläänkin oli cimbalom, jonka hän oli ostanut kuultuaan Aladaár Ráczin soittavan sellaista. Cimbalom esiintyy hänen baletissaan ''[[Renard (Stravinsky)|Renard]]'' (1915–1916)<ref name=oimtsk />, hänen ''Ragtimessään'' yhdelletoista soittimelle, teoksen ''Les Noces'' alkuperäisversiossa (1917) ja ''neljässä venäläisessä laulussaan''.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.musicsalesclassical.com/composer/works/1530/0 | Nimeke = Igor Stravinsky, Complete Works | Viitattu = 27.4.2017}}</ref> [[Franz Liszt]] käytti cimbalomia teoksessaan ''Ungarischer Sturmmarsch''<ref name=oimtsk /> (1876) sekä [[Unkarilaiset rapsodiat|Unkarilaisen rapsodian]] nro 6 orkesteriversiossa. [[Béla Bartók]] käytti sitä rapsodiassa nro 1 viululle ja orkesterille (1928).
Myöhemmin muun muassa [[Pierre Boulez]], [[Peter Maxwell Davies]], [[Peter Eötvös]], [[György Kurtág]], [[Miklós Kocsár]] ja [[Louis Andriessen]] ovat käyttäneet cimbalomia monissa teoksissaan. [[Henri Dutilleux]] käytti sitä teoksissaan ''Mystère de l'Instant'' kamariorkesterille sekä ''L'arbre des songes'' viululle ja orkesterille. [[Elvis Costello]]n orkesteribaletissa ''[[Il Sogno]]'' on useita laajoja cimbalomilla soitettavia osuuksia. Sitä käytetään myös [[Harrison Birtwistle]]n oopperoissa ''Gawain'' ja ''The Minotaur''. Niin ikään se esiintyy [[
===Elokuvat ja televisio ===
Cimbalomia on toisinaa käytetty elokuvissa varsinkin sellaisissa kohtauksissa, joissa tarkoituksena on herättää vierasmaalainen tunnelma. Se esiintyy esimerkiksi elokuvassa ''[[Naisreportteri rakastuu]]'' (1945), jossa sitä soitetaan Felixin ([[S. Z. Sakall]]) unkarilaisessa ravintolassa [[Manhattan]]illa. Muita vanhoja elokuvia, joissa se esiintyy, ovat ''[[Kapteeni Blood]]'' (1935), ''[[The Divorce of Lady X]]'' (1938) sekä ''[[Sherlock Holmes ja salainen ase]]'' (1943).
Uudempia elokuvia, joissa cimbalom esiintyy, on esimerkiksi ''[[Yön kuumuudessa]]'' (1967). [[Carmine Coppola]] sävelsi elokuvaa ''[[The Black Stallion]]'' (1979) varten cimbalomille osuuden, jonka tarkoituksena oli korostaa majesteettisen hevosen arabialaista alkuperää. [[Miklós Rózsa]] käytti cimbalomia tieteiselokuvan ''[[The Power]]'' (1968) päteemassa ja kautta koko elokuvan. [[John Barry]] käytti sitä elokuvan ''[[Salaisen agentin kansio]]'' ({{k-en|The Ipcress File}}, 1965) sekä televisiosarjan ''[[Veijareita ja pyhimyksiä]]'' (1971) tunnussävelmässä; kummassakin sitä soitti John Leach.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.filmmusicsociety.org/news_events/features/2014/071414.html | Nimeke = John Leach, English Cimbalom Player, Dead at 82 | Kirjoittaja = Jon Burlingame | Julkaisija = Film Music Society | Ajankohta = 14.7.2014 | Viitattu = 27.4.2017}}</ref> [[James Horner]] käytti soitinta elokuvassa ''[[Star Trek III: Spockin paluu]]'' (1984). Lisäksi [[John Williams]] käytti sitä vähemmän huomiota herättäen muun muassa elokuvassa ''[[Kadonneen aarteen metsästäjät]]'' (1981). [[Howard Shore]] sävelsi [[Peter Jackson]]in elokuvaan ''[[Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia (elokuva)|Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia]]'' (2002) cimbalomilla soitettavan osuuden, jonka tarkoituksena oli kuvata
[[Lalo Schifrin]] sävelsi cimbaloille useita osuuksia televisiosarjaa ''[[Vaarallinen tehtävä (televisiosarja)|Vaarallinen tehtävä]]'' varten. Muutamat niistä toistuivat sarjassa säännöllisesti.
|