Ero sivun ”Lakka (kasvi)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mainittu jo myöhemmin. Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 188.238.249.41) ja palautettiin versio 16193674, jonka on tehnyt Parantaja asiantuntija
pari linkkiä
Rivi 26:
| commonsnimi = Lakka
}}
'''Lakka''' eli '''hilla''' eli '''suomuurain''' (''Rubus chamaemorus'')<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) | Nimeke = Retkeilykasvio | Vuosi = 1998 | Sivu = 242 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | Tunniste = ISBN 951-45-8167-9 }}</ref> on [[vatukat|vatukoiden]] sukuun kuuluva ruohovartinen kasvi. Nimeä käytetään myös kasvin tuottamasta heleän oranssista mehukkaasta marjasta[[marja]]sta. Kasvin nimitys vaihtelee alueittain niin, että lakasta puhutaan perinteisesti Länsi-Suomessa ja hillasta Pohjois- ja Itä-Suomessa. [[Keski-Suomen maakunta|Keskisuomalaisen]] [[Muurame]]n kunnan nimi tulee suomuuraimesta, ja kasvi näkyy myös [[Muuramen vaakuna]]ssa. Muita kasvista tai sen marjasta käytettyjä nimityksiä ovat esimerkiksi '''nevamarja''', '''valokki'''<ref>''Lapin sylissä'', s. 92. ISBN 952-5591-49-2</ref> ja '''lintti'''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yrttitarha.fi/kanta/lakka/ | Nimeke = Lakka | Julkaisu = Yrttitarha.fi | Viitattu = 15.10.2014}}</ref>
 
==Tuntomerkit==
Rivi 33:
Lakka on monivuotinen kasvi, jonka [[juurakko|juurakon]] kärkisilmuista kasvaa keväällä 10–25 senttimetrin korkuisia karvojen ja lyhytperäisten nystyjen verhoamia varsia. Kussakin varressa on kahdesta neljään lehteä ja yksi kukka. Munuaismaiset ja kurttuiset [[lehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat 5–7-liuskaiset. Liuskat ovat [[lehtilaita|laidaltaan]] sahalaitaiset ja muodoltaan kolmiomaiset tai pyöreähköt.<ref name="Suuripohjolankasvio">{{Kirjaviite | Tekijä = Mossberg, B. & Stenberg, L. (suom. Vuokko, S. & Väre, H.) | Nimeke = Suuri Pohjolan kasvio | Vuosi = 2005 | Sivu = | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-31-2924-1 }}</ref> Lehtiruoti on pitkä. Suomessa kesäkuussa puhkeava kukka on valkoinen ja 2–3 senttimetrin kokoinen. Terälehdet, joita on tavallisesti 5–6, ovat muodoltaan vastapuikeat ja joskus lanttopäiset.
 
Heinä–elokuussa kypsyvä marja on puolipallon muotoon yhtyneistä hedelmyksistä muodostuva kerrannainen [[luumarja]]. Raakana se on kova, verholehtien peittämä ja valoon päin kääntyneeltä puolelta punainen, ja kypsyessään sen verholehdet avautuvat ja marjasta tulee kullankeltainen, pehmeä, mehevä ja aromaattinen. Marjan [[C-vitamiini]]pitoisuus on 3–4 kertaa suurempi kuin [[Appelsiini (hedelmä)|appelsiini]]ssa. Suomessa kasvavista luonnonvaraisista hedelmistä ja marjoista siinä on [[tyrni]]n jälkeen toiseksi eniten C-vitamiinia. Lakan ja tyrnin elinolosuhteet edellyttävät kuitenkin aivan erilaisia piirteitä, tyrni viihtyy lakan sijaan soraharjuilla ja hiekkaisessa maastossa. Kukinnan onnistuminen on paljolti kiinni sääolosuhteista ja pölyttäjistä; kesäinen halla tai terälehdet irrottava rankkasade saattaa romahduttaa lakkasadon ja vaikuttaa vielä seuraavanakin vuonna heikentävästi kasvuun. Lakkasato vaihteleekin muita [[Luonnonmarjat|luonnonmarjoja]] enemmän.
 
Toisin kuin useimmat muut ''Rubus''-suvun lajit lakka on [[kaksikotisuus|kaksikotinen]], ja tarvitsee siten hede- sekä emiyksilön lisääntyäkseen. Linnut ja muut eläimet levittävät ulosteidensa mukana siemeniä syömistään marjoista, ja lisäksi lakka leviää tehokkaasti juurakkonsa avulla.