|
Saarella on aktiivista vulkaanista toimintaa: [[geysir]]eitä, kuumia lähteitä ja toistuvia tulivuorenpurkauksia. Luonto on karu ja omaleimainen. Vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen maa sai Kansainväliseltä valuuttarahastolta [[Kansainvälinen valuuttarahasto|IMF:ltä]] hätäapua.
Islanti haki [[Euroopan unioni|Euroopan unionin]] jäsenyyttä heinäkuussa 2009, kun sen talous oli ajautunut suuriin vaikeuksiin.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Tutkimus/Ajankohtaista/Tutkimusuutiset?showmodul=149&newsID=2c91546f-0505-49eb-9413-bd0b71b09c03|Nimeke = Tuleeko Islannista seuraava Euroopan unionin jäsen?|Tekijä = |Ajankohta = 5.12.2012|Julkaisija = Lapin yliopisto|Viitattu = 25.1.2016}}</ref> Elokuussa 2013 se kuitenkin veti EU-jäsenyysneuvottelijansa pois [[Bryssel]]istä.<refmoi name="a1">{{Verkkoviiteolen |Osoite5 = http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/Islanti%20lopettaa%20EU-j%C3%A4senyysneuvottelut-7229|Nimekeja =asun Islantieuroopassa lopettaamuna EU-jäsenyysneuvottelut|Tekijämaen =takana Luukkonen,ja Ilkka|Julkaisuminulle =tuli Verkkouutiset|Ajankohtatanaan =laksua 23.8.2013|Julkaisijamatikasta =muuten |Viitattualli =alli 30.1.2014}}</ref>huagbar
hit
== Historia ==
{{pääartikkeli|[[Islannin historia]]}}
=== Saaren asuttaminen ===
[[Skandinaavien varhaiset Grönlannin siirtokunnat|Skandinaavit]] saapuivat saarelle ilmeisesti 840-luvulla. Epävarmojen tietojen mukaan Islannissa olisi ollut [[iiriläiset|iiriläisiä]] munkkeja ennen skandinaavien saapumista. Iiriläinen lähde vuodelta 825 kertoo, että eräät munkit olivat viettäneet kesän [[Thule]]ssa, jonka kuvaus vastaa Islantia. Vuosina 1120–1130 kirjoitettu ''[[Islantilaisten kirja]]'' kertoo, että pakanallisten skandinaavien saapuessa kelttiläiset munkit pakenivat. Arkeologisia todisteita skandinaaveja edeltäneestä asutuksesta ei kuitenkaan ole löytynyt.<ref name="Hall">Hall, Richard: ''Matka viikinkien maailmaan''. Multikustannus, 2007. ISBN 978-952-468-154-4</ref><ref>[http://www.mnh.si.edu/vikings/voyage/subset/iceland/history.html Iceland History] Smithsonian National Museum of Natural History. Viitattu 30.1.2011 {{en}}</ref>
Islannin löytäjäksi keskiaikaiset lähteet esittävät useita ehdokkaita: usein kunnia annetaan norjalaiselle [[Ingólfr Arnarson]]ille ja hänen Leif-veljelleen. Merkittävin uudisasutusaalto [[Norja]]sta Islantiin ajoittuu 800-luvun loppupuolelle. Osa skandinaaveista lienee oleskellut ensin Britanniassa, mikä voisi selittää sen, että osalla ''[[Maan haltuun ottajien kirja]]ssa'' mainituista ”alkuasuttajista” on kelttiläiset nimet. Maastamuuton syynä oli kirjallisten lähteiden mukaan [[Harald Kaunotukka|Harald Kaunotukan]] tyrannia, mutta nykyisin muuton katsotaan alkaneen jo ennen kuin Kaunotukka nousi valtaan, ja uudisasutuksen syynä on katsottu olevan pikemminkin vallan ja omaisuuden keskittyminen Norjassa. Vuoden 1095 väestölaskennan perusteella Islannin väkiluku oli tuolloin arviolta 40 000–100 000.<ref name="Hall" />
=== Islannin keskiaikainen itsenäisyys ===
Koko Islannin yhteiset käräjät, maailman vanhimmaksi yhä toimivaksi kansanedustuslaitokseksi kutsuttu [[Allting]], perustettiin vuonna 930. Vuonna 1000 Allting päätti, että Islanti omaksuu [[kristinusko]]n.<ref name="suuri tietosanakirja">{{Kirjaviite |Nimeke = Suuri tietosanakirja|Julkaisija = WSOY|Sivu = 275|Tunniste = |Vuosi = 2001|Isbn = 951-0-26053-3}}</ref> Allting ei pystynyt päättämään, onko kristinuskon viimeinen tuomio [[ragnarök]]iä parempi, mutta lopulta sen puheenjohtaja eli lainlukija teki päätöksen kristinuskon hyväksi. Islannissa oli ollut jo pitkään ennen vuotta 1000 kristittyjä ja [[Luettelo Norjan kuninkaista|Norjan kuningas]] [[Pyhä Olavi|Pyhän Olavin]] miehet olivat tehneet käännytystyötä maassa.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = https://web.archive.org/web/20101124114939/http://www.iceland.org/fi/suurlahetysto/tietoa-islannista/maa-ja-kansa/historia/|Kieli = |Selite = Internet Archive|Nimeke = Katsaus Islannin historiaan|Tekijä = |Julkaisija = Islannin suurlähetystö|Viitattu = 14.12.2008|julkaisu = Iceland.org}}</ref>
Itsenäisessä Islannissa oli alkeellinen itsehallintojärjestelmä. Se perustui vapaiden talonpoikien tekemiin sopimuksiin, joiden rikkomista saattoi seurata lainsuojattomuus tai [[verikosto]]. 1200-luvulla eräät johtavat suvut pyrkivät haalimaan vallan itselleen, mikä johti väkivaltaisuuksiin. Vuosien 1220–1260 välistä aikaa kutsutaan ”[[Sturlungien aika|Sturlungien ajaksi]]” erään johtavan suvun mukaan. ''[[Sturlungien saagat]]'' kuvaavat ajan katkeria valtataisteluita. 1200-luvulla kukoistanut, eurooppalaistenkin mittapuiden mukaan ainutlaatuinen [[saaga]]kirjallisuus on Islannin arvokkaimpana pidetty kulttuuriperintö.<ref>{{Verkkoviite |Julkaisija = Iceland Tourist Board|Viitattu = 30.1.2011|Kieli = {{en}}|Osoite = https://web.archive.org/web/20100304141352/http://www.iceland.is/history-and-culture/History|Selite = Internet Archive|Nimeke = History}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = https://web.archive.org/web/20101121180938/http://euroheritage.net/eddaintro.shtml|nimeke = Textual sources of pre-Christian Germanic/Norse pagan religion|julkaisu = |julkaisija = European Heritage Library|viitattu = 25.1.2016|tekijä = |ajankohta = |selite = Internet Archive|kieli = {{en}}}}</ref>
=== Norjan vallan aika ===
Vuosina 1262–1264 sisällissotiin väsyneet islantilaiset hyväksyivät sen, että [[Haakon IV Haakoninpoika|Haakon IV]] liitti saaren Norjaan ja maassa alettiin soveltaa norjalaista laki- ja hallintojärjestelmää. Tähän päättyi omalaatuinen viikinkiaikainen yhteiskunnallinen kokeilu.<ref name="Hall" />
1300-luvulla alkanut [[pieni jääkausi]], joka hävitti [[Grönlanti|Grönlannin]] skandinaaviasutuksen kokonaan 1400-luvun aikana, oli kova isku myös Islannille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www2.sunysuffolk.edu/mandias/lia/little_ice_age.html | Kieli ={{en}} | Nimeke =The Little Ice Age in Europe | Julkaisija =Suffolk County Community College | Tekijä =Mandia, Scott A. | Viitattu = 14.11.2008}}</ref> [[Rutto]] levisi Islannissa vuosina 1402–1404 ja 1494–1495. Se tappoi arviolta puolet saaren väestöstä.<ref name="BBCTL"/> Vielä 1700-luvun lopussa Islannin väkiluku oli selvästi pienempi kuin 1300-luvun alussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www2.sunysuffolk.edu/mandias/lia/decline_of_vikings_iceland.html | Kieli ={{en}} | Nimeke =Decline of the Vikings in Iceland | Tekijä =Mandia, Scott A. | Julkaisija =Suffolk County Community College | Viitattu = 14.11.2008}}</ref> Islanti pysyi Norjan kruununsiirtomaana vuoteen 1814, jolloin Tanskan ja Norjan kuningaskunnat erotettiin ja Islanti jäi Tanskan alaisuuteen.<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite |Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1025288.stm|Nimeke = Iceland timeline|Julkaisija = BBC|Viitattu = 25.1.2016|julkaisu = BBC News|kieli = {{en}}}}</ref>
=== Tanskan vallan aika ===
Merkityksensä menettänyt parlamentti oli lakkautettu 1800-luvun alussa, mutta se perustettiin uudelleen 1843. Vuonna 1873 Islanti sai [[Islannin perustuslaki|perustuslain]] ja 1874 rajoitetun itsehallinnon, 1904 itsehallinnon ja 1. joulukuuta 1918 saaresta tuli virallisesti [[Islannin kuningaskunta|itsenäinen kuningaskunta]] [[personaaliunioni]]ssa [[Tanska]]n kanssa kansanäänestyksen tuloksena. Yhteys Tanskaan katkesi [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]]: [[Saksa]] miehitti Tanskan ja [[liittoutuneet]] puolestaan Islannin. Sodan jälkeen maasta tuli itsenäinen tasavalta vuoden 1944 kansanäänestyksen jälkeen.<ref name="BBCTL"/>
=== Islannin uusi itsenäisyys ===
Toisen maailmansodan aikana Islanti oli ensin brittien miehittämä ja sittemmin puolustusliitossa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] kanssa. Sodan jälkeen maa liittyi [[Nato]]on. Islanti ei perustanut omaa armeijaa.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/04_SB8K8xLLM9MSSzPy8xBz9CP0os3h3IzMLDy8DQ0t3Qz8LA0__kAAj9yA3A4swU6B8JJK8v7evE1DexyDM3CfA0NnCiBLdBobE6DYzdvV29XM3MXQPcDYx8Ax2CbUMCTU3dg81o8Bu_yBzArrDQSGF3-f45EF-A8njcz0e_WD3geQNcABHA30_j_zcVP2C3NDQ0AiDTM8sE0UAPN3fbA!!/dl3/d3/L0lDU0NTQ1FvS1VRIS9JSFNBQ0lLRURNeW01dXBnLzRDMWI4SWtmb2lUSUJLUVEvN19HMjY4SEowMTlHMU44MElPVFAyR1JGME9NNy9XQ01fQ09OVEVYVC8lMHN1K3B1b2x1c3R1c3ZvaW1hdC5maSUwcHVvbHVzdHVzdm9pbWF0LmZpJTBydW90dXZha2ktbGVodGklMHBpa2F1dXRpc2V0JTBwaWVuaSt2YWx0aW8rdGFydml0c2VlK3ZhaHZhdCtrYXZlcml0/|Tekijä = Lehtonen, Joonas|Nimeke = Pieni valtio tarvitsee vahvat kaverit|Julkaisu = Ruotuväki|ajankohta = 27.6.2013|Viitattu = 8.1.2016}}</ref>
Aluevesilaajennusten aiheuttama [[turskasota|kiista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa]] johti maiden välirikkoon 1950-luvun alussa. Britannia asetti Islannin kalan kauppasaartoon. Vuosina 1956–1960 31 prosenttia Islannin viennistä meni [[Neuvostoliitto]]on ja [[Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto|SEV]]-maihin. Islanti sai kaupan vastineeksi [[öljy]]ä, [[auto]]ja ja koneita. Pienimuotoisempi talouden kriisi sattui, kun Islannin kauppa [[Afrikka]]an keskeytyi [[Biafran sota|Biafran sodan]] vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iceland.is/iceland-abroad/us/business-and-trade/ | Nimeke =Trade and Economy | Kieli ={{en}} | Julkaisija =Islannin Washingtonin-suurlähetystö | Viitattu = 14.11.2008}}</ref>
1990-luvulta alkaen Islannin taloutta liberalisoitiin voimakkaasti oikeistolaisen [[Itsenäisyyspuolue (Islanti)|Itsenäisyyspuolueen]] pääministeri [[Davíð Oddsson]]in johdolla. Hänestä tuli Islannin pitkäaikaisin pääministeri vuosiksi 1991–2004. Vaikka kalastus pysyi merkittävimpänä talouden alana, joka tuo nykyään 70 prosenttia vientituloista,{{Lähde||18. maaliskuuta 2016|vuosi=2016}} islantilaiset rahoituslaitokset investoivat merkittävästi Britanniaan ja Pohjoismaihin.
Yhdysvaltain Nato-joukot poistuivat [[Keflavík]]in tukikohdasta syyskuussa 2006.<ref name="BBCTL"/>
Islannin talous romahti vuonna 2008. Suuri osa maan pankeista meni konkurssiin tai kansallistettiin talouskuplan puhkeamisen seurauksena. Maan talous oli vuosien ajan perustunut ylisuurelle riskiluotottamiselle, talouskeinottelulle, jonka seurauksena Islannin valtio päätyi lähelle vararikkoa.<ref>{{verkkoviite|Osoite = http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Islannin+p%C3%A4%C3%A4ministeri+Valtiota+uhkaa+vararikko/1135240017191|Nimeke = Islannin pääministeri: Valtiota uhkaa vararikko|Ajankohta = 6.10.2008|Julkaisija = |Viitattu = 18.4.2010|julkaisu = Helsingin Sanomat}}</ref> Marraskuussa 2008 [[Kansainvälinen valuuttarahasto]] myönsi Islannille 2,1 miljardin Yhdysvaltojen dollarin lainan.<ref name="BBCTL"/>
Viikkoja kestäneiden mielenosoitusten jälkeen Islannin hallitus taipui eroamaan tammikuussa 2009.<ref>[http://articles.cnn.com/2009-01-26/world/iceland.government_1_prime-minister-geir-haarde-coalition-government-president-olafur-ragnar-grimsson?_s=PM:WORLD Icelandic government falls; asked to stay on] CNN. 26.1.2009. Viitattu 1.3.2012 {{En}}</ref>
Joulukuussa 2009 Allting hyväksyi 3,8 miljardin euron korvaukset Britannialle ja Alankomaille [[Icesave]]-pankin kaatuessa menetetyistä varoista. Korvaukset kaatuivat presidentti [[Ólafur Ragnar Grímsson]]in maaliskuussa 2010 järjestämässä kansanäänestyksessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/islantilaiset_hylkasivat_icesave-korvaukset/1510189|nimeke = Islantilaiset hylkäsivät Icesave-korvaukset|julkaisu = Yle Uutiset|julkaisija = |viitattu = 25.1.2016|tekijä = |ajankohta = 7.3.2010}}</ref> Joulukuussa 2010 hyväksyttiin uusi sopimus, jonka mukaan Islanti korvaa varat vuosien 2016–2046 välillä noin kolmen prosentin korolla.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/hollanti_icesave-korvauksista_sopu/2207896|nimeke = Hollanti: Icesave-korvauksista sopu|julkaisu = Yle Uutiset|julkaisija = |viitattu = 25.1.2016|tekijä = |ajankohta = 9.12.2010}}</ref> Presidentti ilmoitti 20. tammikuuta 2011 käyttävänsä jälleen [[Veto-oikeus|veto-oikeuttaan]].<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.rfi.fr/europe/20110220-icesave-le-president-islandais-appelle-referendum|nimeke = Icesave: le président islandais appelle à un référendum|julkaisu = RFI|julkaisija = |viitattu = 25.1.2016|tekijä = |ajankohta = 20.2.2011|kieli = {{fr}}}}</ref> Islantilaiset hylkäsivät sopimuksen jälleen 9. huhtikuuta 2011 järjestetyssä kansanäänestyksessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.com/news/world-europe-13022524|nimeke = UK ’disappointment’ as Iceland rejects repayment deal|julkaisu = BBC News|julkaisija = BBC|viitattu = 25.1.2016|tekijä = |ajankohta = 10.4.2016|kieli = {{en}}}}</ref>
Konservatiivinen Itsenäisyyspuolue (Sjálfstæðisflokkurinn) ja keskustalais-agraarinen [[Edistyspuolue (Islanti)|Edistyspuolue]] (Framsóknarflokkurinn) hallitsivat maata vuodesta 1991. 10. toukokuuta 2003 järjestetyissä [[Islannin parlamenttivaalit 2003|parlamenttivaaleissa]] hallituskoalitio menetti neljä paikkaa, mutta säilytti enemmistön. 12. toukokuuta 2007 vaaleissa Itsenäisyyspuolue sai kolme lisäpaikkaa, mutta Edistyspuolue menetti viisi ja sai seitsemän paikkaa.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Islannin+hallituskoalition+kohtalo+ep%C3%A4varma/1135227227508|Nimeke = Islannin hallituskoalition kohtalo epävarma|Julkaisu = Helsingin Sanomat|Julkaisija = |Viitattu = 14.11.2008|Ajankohta = 13.5.2007}}</ref> Sen jälkeen Itsenäisyyspuolue jatkoi hallitusyhteistyötä [[Sosiaalidemokraattinen liitto|Sosiaalidemokraattisen liiton]] kanssa. Hallitus joutui eroamaan talouskriisin takia 26. tammikuuta 2009.
Helmikuun 1. päivänä 2009 toimintansa aloitti uusi hallitus, joka on sosiaalidemokraattien ja [[Vihreä vasemmisto|vasemmistovihreiden]] muodostama vähemmistöhallitus. Pääministeriksi nimitettiin edellisen hallituksen sosiaaliministeri [[Jóhanna Sigurðardóttir]], josta tuli maan ensimmäinen naispääministeri ja samalla maailman ensimmäinen avoimesti homoseksuaali pääministeri.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/02/islanti_sai_sigurdardottirista_uuden_paaministerin_517466.html|Nimeke = Islanti sai Sigurdardottirista uuden pääministerin|Julkaisu = Yle Uutiset|Julkaisija = |Viitattu = 1.2.2009|Ajankohta = 1.2.2009}}</ref>
[[Islannin parlamenttivaalit 2009|Parlamenttivaaleissa huhtikuussa 2009]] Sosialidemokraattinen puolue sai voiton ja annetuista äänistä 29,8 prosenttia. Sosialidemokraattien liittolaiset vasemmistovihreät saivat 21,7 prosenttia. Parlamentin 63 paikasta puolueet saivat yhteensä 34 paikkaa.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/04/sosiaalidemokraatit_voittivat_islannin_vaalit_705694.html|Nimeke = Sosialidemokraatit voittivat Islannin vaalit|Julkaisija = |Viitattu = 25.1.2016|julkaisu = Yle Uutiset|ajankohta = 26.4.2009}}</ref>
16. heinäkuuta 2009 Islannin parlamentti päätti hakea [[Euroopan unioni]]n jäsenyyttä.<ref>{{verkkoviite|Osoite = http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/07/915735|Nimeke = Islanti päätti hakea EU-jäsenyyttä|Ajankohta = 15.7.2009|Julkaisija = |Viitattu = 18.4.2010|julkaisu = MTV3.fi}}</ref> Muodolliset neuvottelut alkoivat heinäkuussa 2010.<ref name="BBCTL"/> Elokuussa 2013 Islanti veti EU-jäsenyysneuvottelijansa pois Brysselistä. EU-jäsenyys olisi edellyttänyt Islannilta vesialueiden avaamista EU:n kalastusaluksille. Islanti pelkäsi, että kalastuskiintiönsä säännöllisesti ylittävistä EU-maista saapuisi aluksia, jotka romahduttaisivat Islannin kalakannat.<ref name="a1"/>
== Politiikka ==
[[Tiedosto:Althingishusid.jpg|thumb|250px|[[Allting]] on Islannin parlamentti.]]
Islanti on [[parlamentaarinen tasavalta]], jossa muodollisena valtionpäämiehenä on [[Islannin presidentti|presidentti]], jolla on hyvin vähän poliittista valtaa.<ref name="suuri tietosanakirja"/> [[Guðni Thorlacius Jóhannesson]] valittiin presidentiksi kesäkuun 2016 vaaleissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/a1466819181893 | Nimeke = Islannin uudeksi presidentiksi nousee odotetusti Guðni Th. Jóhannesson – valta vaihtuu ensimmäistä kertaa 20 vuoteen | Tekijä = | Ajankohta = 25.6.2016 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 7.11.2016 }}</ref>
Islannin parlamentissa ''alþingissa'' ([[allting]] eli yleiskäräjät) on 63 jäsentä, jotka valitaan nelivuotiskaudeksi.<ref name="BGN"/> [[Islannin parlamenttivaalit 2016|Parlamenttivaaleissa lokakuussa 2016]] keskustaoikeistolainen [[Itsenäisyyspuolue (Islanti)|Itsenäisyyspuolue]] (Sjálfstæðisflokkurinn) sai melkein 30% äänistä ja 21 paikkaa. Sen pitkäaikainen hallituskumppani [[Itsenäisyyspuolue (Islanti)|Edistyspuolue]] (Framsóknarflokkurinn) menetti 11 paikkaa, joten sille jäi vain 8 paikkaa. [[Piraattipuolue (Islanti)|Piraattipuolue]] sai 14.5% äänistä, ja 10 paikkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/world/2016/oct/30/iceland-elections-ruling-centre-right-party-pirate-party | Nimeke = Iceland elections leave ruling centre-right party in driving seat | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Guardian | Viitattu = 7.11.2016 }}</ref>
== Hallinnollinen jako ==
Islannin valtio koostuu [[Islannin saari|pääsaaren]] lisäksi lukuisista vähäisistä pikkusaarista ja luodoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.icelandguest.com/about-iceland/icelands-geography--climate/ | Nimeke = Icelands Geography | Julkaisu = Iceland Guest | Viitattu = 5.2.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Niistä suurimmat ovat [[Heimaey]] (noin 13 km²), [[Hrísey]] (7,52 km²) ja [[Grímsey|Gr]][[Hrísey|í]]<nowiki/>msey (4,6 km²). Näiden lisäksi vain neljä muuta on yli kahden neliökilometrin kokoisia.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.extremeiceland.is/ten-largest-islands-in-iceland|Nimeke = 10 of Iceland’s Largest Islands|Julkaisu = Extreme Island|Viitattu = 5.2.2011|Kieli = {{en}}}}</ref> Pääsaaren pinta-ala on 101 826 neliökilometriä ja koko valtion noin 103 000 neliökilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iceland4you.is/eng/iceland/ | Nimeke=About Iceland | Julkaisu = Iceland 4 You | Viitattu = 5.2.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Islanti sijaitsee [[Euraasian laatta|Euraasian]] ja [[Pohjois-Amerikan laatta|Pohjois-Amerikan]] [[mannerlaatta|mannerlaattojen]] välisellä saumalla. Tämän vuoksi Islannissa on suuri määrä [[tulivuori]]a, ja siellä tapahtuu myös paljon [[maanjäristys|maanjäristyksiä]]. Islannin lounaispuolella sijaitsevien [[Vestmannasaaret|Vestmannasaarien]] eteläpuolelle syntyi 1960-luvulla vedenalaisten tulivuorenpurkausten seurauksena [[Surtsey]]n saari. Saari on ollut syntymisestään asti rauhoitettu, jotta tieteilijät voivat tutkia, kuinka kasvit ja eläimet valtaavat täysin uuden maa-alueen.<ref>[http://whc.unesco.org/en/list/1267 Surtsey] Unesco World Heritage Center. Viitattu 25.1.2016 {{en}}</ref> Tulivuori [[Hekla]] purkautui viimeksi vuonna 2000.<ref>[http://hraun.vedur.is/ja/englishweb/heklanews.html A Volcanic Eruption in Hekla, February 26, 2000] Icelandic Meteorological Office, Physics Department. Viitattu 25.1.2016 {{En}}</ref> Sittemmin myös [[Eyjafjallajökull]]-jäätikön alla oleva samanniminen tulivuori alkoi [[Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkaus 2010|purkautumaan]] vuoden 2010 alkupuolella. Purkauksen aiheuttama tuhkapilvi sotki lentoliikennettä koko Euroopassa.<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite|julkaisu=BBC News|kieli={{en}}|Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1025288.stm|Nimeke=Iceland timeline|Julkaisija=BBC|Viitattu=25.1.2016}}</ref>
Islannissa on paljon [[joki]]a, [[Luettelo Islannin vesiputouksista|vesiputouksia]] ja sijaintinsa ansiosta myös paljon [[kuuma lähde|kuumia lähteitä]], joilla tuotetaan [[Geoterminen energia|geotermistä energiaa]]. Islannin suurin suihkuttava kuuma lähde on [[Geysir]], joka on antanut nimensä moneen kieleen tarkoittaen suihkuttavaa kuumaa lähdettä. Islannissa on myös paljon [[jäätikkö|jäätiköitä]], ja noin 11,5 prosenttia maan pinta-alasta onkin jään peitossa. Euroopan suurin jäätikkö on Etelä-Islannissa sijaitseva [[Vatnajökull]].<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.icelandontheweb.com/articles-on-iceland/nature/glaciers/vatnajokull/|Nimeke = Iceland’s Vatnajökull glacier is Europe’s largest icecap|Tekijä = |Ajankohta = |Julkaisija = Iceland On The Web|Viitattu = 8.6.2014|kieli = {{en}}}}</ref>
Kalastus on hyvin tärkeässä asemassa Islannin talouselämässä, mutta suurin tulonlähde on turismi{{Lähde|löytyykö superlatiiville lähdettä?}}. Kalastus tuo 40 prosenttia vientituloista, yli 12 prosenttia [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]] ja työllistää noin viisi prosenttia työvoimasta. Islannin talous on kuitenkin herkkä sen tärkeimpien vientituotteiden, kuten kalan ja kalatuotteiden sekä [[alumiini]]n maailmanhintojen heilahteluille.<ref name=cia/>
Korkeuserojen, sademäärän ja vulkanismin ansiosta [[geoterminen energia|geotermistä energiaa]] ja [[vesivoima]]a on reilusti yli oman tarpeen. Maan energiaomavaraisuus on 60 prosenttia.<ref name="suuri tietosanakirja">{{Kirjaviite|Nimeke=Suuri tietosanakirja|Vuosi=2001|Sivu=275|Julkaisija=WSOY|Tunniste=|Isbn=951-0-26053-3}}</ref> Vesivoimaa käytetään erityisesti alumiinin tuotantoon. Islanti on tuliperäistä aluetta, joten geotermistä energiaa käytetään paljon lämmitykseen, erityisesti [[kasvihuone]]viljelyyn.
Syys–lokakuussa 2008 Islanti ajautui suureen talouskriisiin, minkä seurauksena valtio otti haltuunsa maan kolme suurinta pankkia ([[Glitnir]], [[Landsbanki]] ja [[Kaupthing]]) ja maa haki ja sai [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainväliseltä valuuttarahastolta]] (IMF) hätäapua ensimmäisenä länsimaana sitten vuoden 1978. Apua myönnettiin 2,1 miljardia dollaria. Vuoden 2010 alussa sekä presidentti että kansalaiset kansanäänestyksessä vastustivat suunnitelmaa maksaa Alankomaille ja Britannialle varat, joilla nämä olivat korvanneet omien kansalaistensa menetyksiä islantilaispankkien romahduksessa.<ref name="BBCTL"/> Helmikuussa 2011 maan parlamentti käsitteli asiaa uudelleen ja päätti korvata summat Alankomaille ja Britannialle, mutta presidentti kieltäytyi allekirjoittamasta lakia. Asiasta päätettiin järjestää uusi kansanäänestys.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.ksml.fi/uutiset/talous/islannissa-paatettiin-toisesta-kansanaanestyksesta/834497|nimeke = Islannissa taas kansanäänestys Icesave-korvauksista|julkaisu = Keskisuomalainen|julkaisija = |viitattu = 25.1.2016|tekijä = |ajankohta = 20.2.2015}}</ref>
| 