Ero sivun ”Helatorstai” versioiden välillä

Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa ''hela'' viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan ''helg''. Sana helatorstai on saatu muinaisruotsin sanasta ''helghathorsdagh'', joka merkitsee pyhää torstaita. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, [[rukoussunnuntai]]n, ja helatorstain välisinä päivinä, [[kanttaanpyhät|kanttaanpyhinä]], kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.<ref name=KirkTied />

 

 

Suomessa helatorstai oli vuosina [[1973]]–[[1991]] siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin ''Kristuksen taivaaseenastumisen päivä''.<ref name=KirkTied /><ref>http://almanakka.helsinki.fi Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivusto, jossa on skannattuja kopioita vanhoista almanakoista (vertaa toukokuun sivuja 1972 ja 1973 tai 1991 ja 1992)</ref>