Ero sivun ”Usko Haahti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisää Kansallisbiografian pohjalta |
→Varhaisemmat vaiheet: - mainitaan nämä täälläkin |
||
Rivi 2:
== Varhaisemmat vaiheet ==
Usko Haahden isä oli rovasti [[Hannu Haahti]] (ent. Hahnsson). Hänen sisaruksiaan olivat lääketieteen professori [[Hannu Haahti (professori)|Hannu Haahti]] ja kirjailija [[Elli Kaarlehto]].<ref>[http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/#valokuvaaja/1303 Hannu Haahti] Kuka kuvasi? -tietokanta, Suomen valokuvataiteen museo. Viitattu 17.5.2017.</ref> Haahti kirjoitti ylioppilaaksi [[Hamina]]n yhteiskoulusta vuonna 1927 ja valmistui vänrikiksi [[Haminan kadettikoulu]]sta 1930. Hän kävi [[Sotakorkeakoulu]]n 1933–1936 ja yleni kapteeniksi. Hän teki sotakorkeakoulussa diplomityönsä [[Taistelukaasu|kaasusuojelusta]] ja olikin sen jälkeen sodan syttymiseen asti [[väestönsuojelu]]un liittyneissä tehtävissä, kuten yleisesikunnan kaasusuojelutoimistossa ja väestönsuojelupäällikön esikunnassa. [[Talvisota|Talvisodan]] aikana Haahti palveli ilmapuolustuksen esikunnan ilmasuojelutoimiston päällikkönä. [[Välirauhan aika]]na hän oli sisäministeriön ilmasuojelujaoston päällikkönä ja sitten Päämajan ilmasuojelutoimiston päällikkönä. Hänet ylennettiin 1940 majuriksi.
[[Jatkosodan hyökkäysvaihe]]essa 1941 Haahti toimi ensin [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] [[15. divisioona (jatkosota)|15. divisioonan]] ja sitten [[Koillismaa]]lla [[Suomen III armeijakunta (jatkosota)|III armeijakunnan]] operatiivisen toimiston päällikkönä. Talvella 1941–1942 hän oli [[Divisioona J|Divisioona J:n]] esikuntapäällikkönä [[Kiestinki|Kiestingissä]] ja vuosina 1942–1943 pataljoonankomentajana [[Jalkaväkirykmentti 11 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 11:ssä]] sekä [[Jalkaväkirykmentti 14 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 14:ssä]]. Vuonna 1943 Haahti ylennettiin everstiluutnantiksi ja siirrettiin Päämajan operatiivisen osaston maavoimatoimiston päälliköksi.
| |||