Ero sivun ”Hugo Magnus (Vermandois)” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
(lähteetön)
 
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Armoiries Vermandois.svg|thumb|150pxupright|'''Vermandoisin kreivien''' vaakuna: kullalla ja azuurilla ruudutettu.]]
'''Hugo I Magnus''' tai '''Hugues Suuri''' ([[1057]] – [[18. lokakuuta]] [[1102]]) oli Vermandois'nVermandois’n ja Valois'nValois’n kreivi, [[Frankit|frankkien]] kuninkaan [[Henrik I (Ranska)|Henrik I:n]] ja KievinKiovan Annan poika jasekä kuningas [[Filip I (Ranska)|Filip I:n]] veli.
 
== Ristiretkeilijä ==
Vuoden [[1096]] alkupuolella Hugo ja hänen veljensä kuningas Filip aloittivat keskustelun [[Ristiretket|ristiretkestä]], olivathan [[Clermontin kirkolliskokous|Clermontin kirkolliskokouksen]] uutiset jo ehtineet Pariisiin[[Pariisi]]in saakka. Filip itse ei voinut osallistua ristiretkeen, sillä [[paavi]] oli julistanut hänet [[pannaAnateema|pannaan]]an. Historiallisten tarinoiden mukaan Hugo teki päätöksensä ristiretkeen osallistumisesta [[11. helmikuuta]] [[1096]] nähdyn kuunpimennyksen vaikutuksesta.
 
Vuoden 1196 kesällä Hugo otti yhdessä Gedefroy de Buillonin kansan ristiretkiviitan ja heidän johtamansa armeija lähti matkaan Ranskasta [[Italia]]n kautta itään. He ylittivät [[Adrianmeri|Adrianmeren]] [[Bysantti|Bysantin keisarikunnan]] alueella, eli he eivät kulkeneet maateitse muiden ristiretkeläisarmeijoiden tavoin. Hugon sotilaat ylittivät meren Barin kaupungin luona, mutta monet alukset tuhoutuivat myrskyssä ennen pääsyään perille [[Konstantinopoli]]in. Kuitenkin Hugo itse ja suuri osa hänen armeijaansa pelastui ja pääsi perille välietappiin. Suuria vaikeuksia syntyi kuitenkin suhteesta Bysantin keisari [[Aleksios I Komnenos|Aleksios I:seen]], joka suhtautui ristiretkeläisiin erittäin varovaisesti.
 
Varsinaiset taistelut [[Pyhä maa|Pyhällä maalla]] eivät sujuneet Hugolta toivotulla tavalla, ja avun saanti esimerkiskiesimerkiksi Bysantista takerteli erittäin pahasti. [[Antiokia]]n valtauksen jälkeen hänen sanotaan saaneen lisänimensä Magnus (suuri). Kun turkkilaiset yrittivät uudelleen Antiokian valtausta, jätti Hugo jätti taistelun sikseen ja palasi takaisin Ranskaan lupaamaansa velvoitetta täyttämättä. [[Jerusalem]]in valloitus vuonna [[1099]] sai hänet tuntemaan häpeää teoistaan, ja poissaolonsa korvaamiseksi hän lähti uudelleen Palestiinaan. Hän haavoittui Halys-virralla käydyssä taistelussa ja kuoli myöhemmin [[Tarsos|Tarsoksessa]].
 
== Avioliitto ==
Hugo avioitui Vermandois'nVermandois’n ja Valois'nValois’n kreivin Herbert IV:n tyttären Adélaiden (n. 1062–1122) kanssa. Hän peri kreivikunnan itselleen langoltaan Eudes I:ltä vuonna 1084. Näin Hugo edustaa hyvin keskiajan hallitsijaperheen nuorempaa poikaa, jonka piti pyrkiä saamaan omat maa-alueet vähintään edullisen naimakaupan myötä ja lisäksi osallistua ristiretkiin maallisen kunnian ja maineen hankkimiseksi. Vermandois'nVermandois’n kreivinä hän perusti tämän kreivikunnan Kapetinkien dynastian.
 
== Lapset ==
* Mahaut de Vermandois, eli Maud eli Mathilde, (1080–1130), avioitui vuonna 1090 Neaugencyn Raoul I:n (1068–1113) kanssa.
* Béatrice de Vermandois (1082 – jälkeen 1144), avioitui Gournayn Hugues III:n kanssa.
* Raoul I (1085 – [[14. lokakuuta]] [[1152]])
* Isabelle de Vermandois eli Elisabeth (1085–1131), avioitui ensin Meulanin kreivin Robert I de Beaumont'nBeaumont’n kanssa ja sittemmin uudelleen Surreyn kreivin Guillaume II de Warennen kanssa.
* Constance de Vermandois, (1086–?), avioitui Godefroy de la Ferté-Gaucherin kanssa.
* Agnès de Vermandois (1090–1125), avioitui Boniface de Savonen kanssa.
* Henri de Vermandois (1091–1130), Chaumont en Vexinin herra.
* Simon de Vermandois (1093 – [[10. helmikuuta]] [[1148]]), Noyonin piispa.
* Guillaume (noin 1094 – noin 1096)
 
70 350

muokkausta