Ero sivun ”Wankelmoottori” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wikipediassa oli väärää tietoa Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 192.84.196.143) ja palautettiin versio 16484147, jonka on tehnyt Jmk |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Mazda rotary engine.jpg|right|thumb|Mazdan wankelmoottori]]
'''Wankelmoottori''' tai '''
== Historia ==
Saksalainen [[Felix Wankel]] sai idean kiertomäntämoottorista vuonna 1924 ja sai ensimmäisen patentin kiertomäntämoottorille vuonna 1929. Ensimmäinen toimiva prototyyppi valmistui vuonna 1957 ja sarjatuotantoon sopiva malli vuonna 1958.<ref>{{cite book|author=Arvid Linde|title=Preston Tucker & Others: Tales of Brilliant Automotive Innovators & Innovations|url=http://books.google.com/books?id=zziDYEuNbwMC&pg=PT58|year=2011|publisher=Veloce Publishing Ltd|isbn=978-1-84584-017-4|pages=58–}}</ref> Ensimmäisenä se otettiin käyttöön [[NSU|NSU Wankel Spider]] automallissa vuonna 1963.
==Toiminta==
[[Kuva:Wankel Cycle anim.gif|thumb|Animaatio wankelmoottorin toiminnasta.]]
[[Mäntämoottori]]ssa liikkuva mäntä muuttaa työ- eli palotilan tilavuutta. Iskumäntäperiaatteella toimivissa polttomoottoreissa tämä saadaan aikaan [[sylinteri]]ssä ylös- ja alaspäin liikkuvan männän avulla, kun taas kiertomäntämoottorin [[sylinteri|palotila]]n tilavuutta muutetaan yhden tai useamman pyörivän rakenneosan avulla.
[[Mäntämoottori|Mäntämoottor]]<nowiki/>ttä [[teho]]n kehittämiseen tarvittavien liikkuvien osien yhteinen painopiste liikkuu [[polttomoottori|iskumäntämoottorissa]] lähes suoraviivaisesti edestakaisin, kun se kiertomäntämoottorissa liikkuu pitkin pyöreää rataa. Koska kiertomäntämoottorissa toimivilla osilla ei esiinny lainkaan edestakaista liikettä, kiertomäntä on – tai ainakin voi olla – täysin [[tasapaino]]ssa, jos kyse on kaksikammioisesta moottorista jonka roottorit ovat vastakkaisissa vaiheissa. Tämän ansiosta kiertomäntämoottori toimii luonnostaan paljon tasaisemmin ja tärinättömämmin kuin iskumäntämoottori.▼
Palotila on männän ja kammion seinämän välinen tila, jonka tilavuus (ja sijainti) muuttuu männän pyörimisen myötä.
Wankelmoottorin [[mäntä]] on suurin piirtein kolmion muotoinen ja se kiertää [[Epitrokoidi]]n muotoisessa kammiossa.<ref>http://www.fantasycars.com/sedans/column/sedans16_rotary.html</ref>
▲
==Käyttökohteita==
Rivi 15 ⟶ 19:
[[Kuva:Wankel Cycle (vector).svg|thumb|Kaaviokuva wankelmoottorin toimintaperiaatteesta. Polttoaineen ja ilman otto (sininen), puristus (vihreä), sytytys (punainen) ja pakokaasujen poisto (keltainen).]]
Tekniikkaa on käytetty muun muassa [[Citroën GS#GS Birotor|Citroenin GS Birotor]] -mallissa ja menestyksekkäämmin muutamissa Mazdan malleissa. Mazda RX-7 on kaikkien aikojen myydyin kiertomäntämoottoria käyttävä auto. Mallia valmistettiin vuosina 1978-2002 yli 800 000 kappaletta. Viimeiset sarjatuotantoiset wankelmoottoria käyttäneet autot olivat [[Mazda]]n [[Mazda RX-8|RX-8]] mallit vuoteen 2012 asti.
Wankelmoottoreita käytetään myös lentokoneissa. Wankelmoottorin etu [[ottomoottori]]in verrattuna [[lentokone]]issa on se, että moottorissa on kiertomäntä jonka liikettä ei tarvitse erikseen muuttaa pyöriväksi. Yksinkertaisemman mekaniikan ansiosta moottorista voidaan tehdä pienempi ja kevyempi.
Wankelmoottori voi olla myös [[diesel]]-käyttöinen.<ref>http://www.automerkit.fi/uutiset-trendit/automerkit/artikkelit/mersun-unohdettu-lokinsiipi-c111-on-heraetetty-henkiin.html</ref>
|