Ero sivun ”Turun palo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Käyttäjän 185.166.186.81 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 4shadoww tekemään versioon. |
||
Rivi 6:
Turku on palanut [[Turun historia|historiansa]] aikana ainakin 31 kertaa, mutta vuoden 1827 palo on näistä tapahtumista tuhoisin ja vaikutuksiltaan pitkäaikaisin. Kolme pääsyytä Turun palon poikkeukselliselle tuhoisuudelle olivat [[syksy]]ä edeltänyt kuiva [[kesä]], joka kuivatti kaupungin puutalojen [[pärekatto|pärekatot]], iltaan sattunut [[myrsky]] sekä se, että suuri osa kaupungin porvareista oli [[Tampere]]ella [[Markkinat (tapahtuma)|markkinoilla]], joten sammuttajia ei ollut tarpeeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2007-08-28,104:7:481722,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = Turku paloi, miehet markkinoilla | Tekijä = Turun Sanomat | Ajankohta = 28.8.2007 | Viitattu = 13.8.2008 }}</ref>
Palon jälkeisiä uudelleenrakentamistöitä johti kenraalikuvernööri [[Arseni Zakrevski]]. Hänen esityksestään senaatti nimitti arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]]in laatimaan Turun uuden asemakaavan. Turun keskusta-alueen kaupunkirakenne perustuu edelleen Engelin laatimaan, 15. helmikuuta 1828 vahvistettuun asemakaavaan, joka on säännöllinen ruutukaava. Kaupungin keskustan suurimmat rakennukset Tuomiokirkko ja Akatemiatalo kunnostettiin, ja joitakin muitakin rakennuksia kuten Vanha Raatihuone sekä entinen sokeritehdas kunnostettiin vanhoille muureille. Pääosin kaupunki kuitenkin rakennettiin kokonaan uudestaan. Turun uusi ruutukaava vaikutti merkittävästi muiden Suomen kaupunkien asemakaavoitukseen.
== Tapahtumien kulku ==
| |||