Ero sivun ”Hallitseva senaatti” versioiden välillä

Hallitsevan senaatin perusti [[Pietari Suuri]] 22. helmikuuta 1711 antamallaan käskykirjeellä johtamaan Venäjän hallintoa hänen poissa ollessaan. Se koostui alkujaan kymmenestä henkilöstä, joka kuuluivat vanhaan ja uuteen aateliin. Senaatti siirtyi vuonna 1714 [[Moskova]]sta [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]].<ref name="court">[http://www.ksrf.ru/en/Info/Building/Pages/HistorySenate.aspx History of the Senate] {{en}} Venäjän perustuslakioikeusperustuslakituomioistuin. Viitattu 19.5.2014.</ref> Alkujaan hallitsevalle senaatille oli keskitetty koko Venäjän keskushallinto ja se toimi myös ylimpänä oikeusasteena.<ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfcc/0763.html ''Nordisk familjebok'' (1916), s. 1421] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 19.5.2014.</ref> Sen valtaoikeudet laajenivat nopeasti käsittämään lakien toimeenpanon, kaupan ja sotilasasioiden valvonnan sekä eräitä paikallishallintoon liittyneitä kysymyksiä. Hallitsevan senaatin valtaa typistettiin [[Katariina I (Venäjä)|Katariina I:n]], [[Pietari II (Venäjä)|Pietari II:n]] ja [[Anna Ivanovna]]n hallitsijakausina, mutta keisarinna [[Elisabet (Venäjä)|Elisabet]] palautti sen aseman ja vahvisti sitä entuudestaan.<ref name="court" /> Hänen valtakaudellaan hallitseva senaatti johti lähes suvereenisti Venäjän sisäisten asioiden hallintoa ja käytti joissain tapauksissa myös lainsäädäntövaltaa.<ref name="pieni" /> Se saattoi luoda uutta lainsäädäntöä ennakkoratkaisuilla sellaisissa oikeustapauksissa, joissa ei entuudestaan ollut selvää lakia, johon vedota. Vuonna 1744 se määräsi, ettei teloituksia saanut panna toimeen ilman sen omaa vahvistusta, ja vuosina 1751 ja 1753 se määräsi niiden toimeenpanon kokonaan keskeytettäväksi toistaiseksi.<ref name="court" />