|
'''Gootit''' ([[Latinan kieli|lat.]] ''Gothi'') olivat [[gootin kieli|itägermaanista kieltä]] puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli [[myöhäisantiikki|myöhäisantiikissa]] ja [[Länsi-Rooma]]n valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa.<ref name="castren">Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 193</ref>
Perinteisen tulkinnan mukaan gootit asuivat ajanlaskun alussa [[Veiksel]]-joen suulla Puolan pohjoisrannikolla.<ref name="castren" /> Varsinaisesti gootit astuivat [[Antiikki|antiikin]] ajan kirjallisiin lähteisiin 200-luvulla, jolloin he asuivat Kaakkois-Euroopassa ja Mustanmeren pohjoispuolella. Sen jälkeen heidän vaiheitaan voidaan seurata aina [[500-luku|500-luvulle]] asti, visigooteiksi kutsutun ryhmän tapauksessa 700-luvulle. On kuitenkin kyseenalaista, kuinka paljon 500-luvun tai 700-luvun gooteilla oli yhteistä satoja vuosia aikaisemmin eläneiden goottien kanssa. Gootit eivät välttämättä olleet mikään etnisesti, kielellisesti tai kulttuurisesti yhtenäinen kansa, vaan kokoelma erilaisia keskenään liittoutuneita ja gootti-identiteetin omaksuneita väestöaineksia. Goottien joukossa saattoi [[Germaanit|germaanien]] ohella olla [[slaavit|slaavilaista]], [[iranilaiset kielet|iraanista]], [[Rooman valtakunta|roomalaista]] tai muuta alkuperää olevia ryhmiä.
== Goottien historia ==
=== Gootit ilmaantuvat Mustanmeren pohjoispuolelle ===
Jordanesin mukaan gootit muuttivat etelämmäs Vistulan eli Veikselin alueelta Filimerin johdolla, joka oli Berigin jälkeen viides kuningas. Useiden seikkailujen jälkeen gootit saapuivat [[Mustameri|Mustallemerelle]].<ref name="britannica" /> Gootit ilmaantuivat Mustanmeren pohjoispuolen rannikolle joskus [[100-luku|100-luvun]] puolivälissä, ja siellä heihin sulautui muita germaaniheimoja. Ensimmäiset taistelut roomalaisten kanssa alkoivat [[230-luku|230-luvulla]], samoin ryöstöretket Rooman Tonavan provinsseihin ja Balkanille.<ref name="castren" /> Gootit ryöstelivät myös [[Kreikka|Kreikan]], [[Traakia|Traakian]] ja [[Vähä-Aasia|Vähän-Aasian]] rannikoita. Roomalaiset löivät gootit [[Naissuksen taistelu]]ssa vuonna [[269]]. [[Keisari]] [[Aurelianus]] luovutti [[Daakia]]n gooteille 200-luvun lopulla. Piispa [[Wulfila|Wulfilan]] käännytystyön ansiosta gootit omaksuivat [[300-luku|300-luvulla]] [[Kristinusko|kristinuskon]] sen [[Areiolaisuus|areiolaisessa]] muodossa<ref name="castren" />.
=== Ostrogootit ja visigootit ===
[[Tiedosto:Hispania 700 AD.PNG|pienoiskuva|Visigoottien valtakunta vuonna 700]]
Gootit jakautuivat kahteen pääryhmään. Yksi ryhmä kutsui itseään nimellä ''ostrogothi''. Toinen ryhmä käytti nimeä ''vesi''. Kun roomalainen historioitsija [[Cassiodorus]] kirjoitti goottien historian noin vuonna [[550]], hän antoi näille nimille uuden ulottuvuuden, jota niillä ei ennen ollut. Ostrogootit hän tulkitsi itägooteiksi ja ''vesi''-nimestä tuli ''[[visigootit]]'' eli länsigootit. Koska ostrogootit tällöin asustivat [[Italia]]ssa ja visigootit nykyisessä [[Espanja]]ssa, nimet jäivät käyttöön. Nykyisin yritetään kuitenkin välttää näitä vääriksi tulkittuja nimiä.
=== Visigoottien valtakunta ===
{{Pääartikkeli|[[Visigoottien valtakunta]]}}
Visigootit tulivat vuonna [[375]] [[Tonava|Tonavan]] pohjoispuolelta [[Moesia]]an, hävittivät [[Alarik|Alarik I:n]] aikana ([[395]] – [[410]]) [[Traakia]]a, [[Makedonia]]a ja [[Kreikka]]a sekä voittivat roomalaiset vuonna [[410]]. Visigootit siirtyivät [[Alarik]]in kuoltua Etelä-[[Gallia]]an ja [[Iberian niemimaa]]lle, perustivat sinne ns. [[Tolosan valtakunta|Tolosan valtakunnan]] ja kääntyivät [[areiolaisuus|areiolaisuudesta]] [[katolinen kirkko|katolilaisuuteen]]. [[Gallia]]ssa visigoottien valtakunta kukistui 500-luvun alussa [[frankit|frankkien]] hyökkäykseen. [[Pyreneet|Pyreneiden]] eteläpuolella visigoottien valtakunta säilyi ja kukoisti, kunnes [[muslimi]]t valloittivat sen vuonna [[711]]. Tämän jälkeen visigootit sulautuivat alueen muihin asukkaisiin.
=== Ostrogoottien valtakunta ===
{{Pääartikkeli|[[Ostrogoottien valtakunta]]}}
[[KuvaTiedosto:Ostrogothic Kingdom.png|thumbpienoiskuva|Ostrogoottien valtakunta laajimmillaan]]
Ostrogootit perustivat 300-luvun puolivälissä laajan valtakunnan Mustanmeren pohjoispuolelle. He joutuivat 300-luvun lopulla [[hunnit|hunnien]] valtaan, mutta vapauduttuaan siitä vuonna [[453]] he asettuivat [[Pannonia]]an ja alistuivat roomalaisten herruuteen. [[Teoderik Suuri|Teoderik Suuren]] johdolla he vaelsivat [[Italia]]an [[488]] ja perustivat sinne valtakunnan, joka Teoderikin kuoleman jälkeen [[526]] alkoi heikentyä. [[Bysantti]] kukisti ostrogootit [[553]] ja kansan rippeet sulautuivat Italian väestöön. [[Krimin gootit|Krimillä]] [[gootin kieli|gootin kielen]] murretta uskotaan puhutun vielä [[1700-luku|1700-luvulla]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jaakko Anhava | Nimeke = Maailman kielet ja kielikunnat, 3. painos | Sivu = 58 | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref>
== Nationalismi ja teoriat goottien alkuperästä ==
| 