Wikipedia

Ero sivun ”Ahdistuneisuushäiriö” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[KuvaTiedosto:The Scream.jpg|thumb|250pxupright|Ahdistusta kuvaava norjalaisen taidemaalarin [[Edvard Munch]]in teos ''[[Huuto]]''.]]
'''Ahdistuneisuushäiriöiksi''' kutsutaan [[psykiatria|psykiatrisia]] häiriöitä, joissa keskeisiä oireita ovat [[Ahdistus (tunne)|ahdistuneisuus]], jännittyneisyys ja [[pelko]]. Ahdistuneisuushäiriöissä ihmisen [[todellisuudentaju]] useimmiten säilyy, toisin kuin [[psykoosi|psykooseissa]], jotka ovat vakavampia mielenterveyden ongelmia. ▼
teos ''[[Huuto]]''.]]
▲'''Ahdistuneisuushäiriöiksi''' kutsutaan [[psykiatria|psykiatrisia]] häiriöitä, joissa keskeisiä oireita ovat [[ahdistuneisuus]], jännittyneisyys ja [[pelko]]. Ahdistuneisuushäiriöissä ihmisen [[todellisuudentaju]] useimmiten säilyy, toisin kuin [[psykoosi|psykooseissa]], jotka ovat vakavampia mielenterveyden ongelmia.
 
Neljäsosa väestöstä kärsii jostain ahdistuneisuushäiriöstä jossain elämänsä vaiheessa. Ahdistuneisuushäiriö tulee erottaa normaalista kaikkien elämään kuuluvasta [[Ahdistus (tunne)|ahdistuksesta]]. Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäkestoista, tilanteeseen nähden liiallista ja selvästi normaalia elämää haittaavaa ahdistusta.
 
Ahdistuneisuushäiriöitä kutsutaan myös neuroottisiksi häiriöiksi tai neurooseiksi, vaikkakin termi neuroosi juontaa alun perin aivan muualta kuin ahdistuneisuushäiriöistä (v.vuonna 1769 lääkäri [[William Cullen]] kuvasi käsitteellä hermosto-oireita, joita ei voinut selittää fysiologisesti (kreik.kreikan "sanoista ''νεῦρον"'' (hermo)’hermo’ ja ''-osis'' (poikkeavuuus’poikkeavuus’)). [[Psykoanalyysi]] omaksui kuitenkin käsitteen kuvaamaan lieviä mielenterveydenongelmiamielenterveyden ongelmia<ref>{{cite book |author=Russon, John |title=Human Experience: Philosophy, Neurosis, and the Elements of Everyday Life |publisher=State University of New York Press |year=2003 |isbn=0791457540 |authorlink=John Russon}} See also Kirsten Jacobson, (2006), "The Interpersonal Expression of Human Spatiality: A Phenomenological Interpretation of ''Anorexia Nervosa''," ''Chiasmi International'' 8, pp. 157-74.</ref>. Nykyään psykiatriassa neuroosi-käsitteen käyttö on huomattavasti vähentynyt.<ref>[http://yle.fi/akuutti/arkisto2003/250203_d.htm Yle, Akuutti]</ref>▼
 
▲Ahdistuneisuushäiriöitä kutsutaan myös neuroottisiksi häiriöiksi tai neurooseiksi, vaikkakin termi neuroosi juontaa alun perin aivan muualta kuin ahdistuneisuushäiriöistä (v. 1769 lääkäri [[William Cullen]] kuvasi käsitteellä hermosto-oireita, joita ei voinut selittää fysiologisesti (kreik. "νεῦρον" (hermo) ja ''-osis'' (poikkeavuuus)). [[Psykoanalyysi]] omaksui kuitenkin käsitteen kuvaamaan lieviä mielenterveydenongelmia<ref>{{cite book |author=Russon, John |title=Human Experience: Philosophy, Neurosis, and the Elements of Everyday Life |publisher=State University of New York Press |year=2003 |isbn=0791457540 |authorlink=John Russon}} See also Kirsten Jacobson, (2006), "The Interpersonal Expression of Human Spatiality: A Phenomenological Interpretation of ''Anorexia Nervosa''," ''Chiasmi International'' 8, pp. 157-74.</ref>. Nykyään psykiatriassa neuroosi-käsitteen käyttö on huomattavasti vähentynyt.<ref>[http://yle.fi/akuutti/arkisto2003/250203_d.htm Yle, Akuutti]</ref>
Ahdistushäiriöihin liittyy yleensä "[[autonominen hermosto|autonomisen hermoston oireita]]", joita ovat muun muassa seuraavat:
* [[Hikoilu]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahdistuneisuushäiriö”