Ero sivun ”Runni” versioiden välillä

20 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
p
kh
(Osioitten järjestys)
p (kh)
'''Runni''' on kylä [[Iisalmi|Iisalmessa]] Kiurujoen varrella, kaupungista runsaat 20 kilometriä [[Kiuruvesi|Kiuruvedelle]] päin. Kylässä ja sen lähipiirissä sijaitsee n. 300 taloutta. Kylällä on oma kauppa ja koulu. Runnin kylä on omaleimainen: luonto ja varhaisen kylpylätoiminnan, laivaliikenteen ja rautatien historia ovat muokanneet siitä omaperäisen. Runni on yksi Iisalmen merkittävimmistä perinnemaisemakohteista ja museovirasto on listannut Runnin kylpylän ja Saarikosken kanavan [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Suomessa]].<ref>http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=932 Museovirasto - Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava</ref>
 
Kylän nimi tulee ruotsin kielen lähdettä tarkoittavasta sanasta ''<nowiki/>'brunn'''. Runnin terveysvettä pulppuava [[lähde]] tuli tunnetuksi jo 1700-luvulla.
 
==Lähde==
Kuopion kunnanlääkäri Emannuel Elfvenberg kulki virkamatkallaan 1770-luvulla pitkin Kiurujokea. Hän kohtasi paimenen, joka kaitsi lampaitaan. Elfvenberg kummasteli lampaiden sorkkia peittävää paksua ja punaisenruskeaa savikerrosta. Paimen kertoi lähettyvillä olevasta ehtymättömästä lähteestä, jonka vettä juodessaan lampaat likasivat itsensä.
 
Tarkemmin asiasta kyseltyään Elfvenberg sai kuulla, että lähteen vedellä oli suorastaan ihmeitä tekevä, parantava vaikutus. Eräs kalastajamökissä asuva vaimo oli kitunut pitkään sairaana, mutta juotuaan vettä hän oli parantunut kivuistaan ja vaivoistaan. Toinen tarina kertoi kuuromykästä, joka oli vettä juotuaan vaipunut pariksi vuorokaudeksi syvään uneen. Hänen herättyäherättyään kuulo ja puhekyky olivat palanneet.
 
Elfvenberg ilmoitti tiedot maan ylimmille lääkintäviranomaisille. Lähteen vesi tutkittiin ja sen havaittiin olevan poikkeuksellisen rautapitoista, tuolloisten arvioiden mukaan jopa parempaa kuin ulkomaiset kivennäis- ja terveysvedet.
{{pääartikkeli|[[Runnin kylpylä]]}}
[[Tiedosto:runni-spa.jpg|270px|thumb|Runnin kylpylä on suosittu häiden ja muiden juhlien viettopaikka.]]
Runnin lähteen maine alkoi levitä ja sen luo virtasi kiinnostuneita kaikkialta kotimaasta ja ulkomailtakin. [[Henrik Gabriel Porthan]]in [[1794]] kirjoittama artikkeli Runnin terveysvesilähteestä nosti suosion uusiin mittoihin. Rakennetun juomamajan ja kylpylän myötä Runnista kehittyi vähitellen vilkas kylä.
 
Nykyisin toimiva Runnin kylpylä on perustettu [[1904]]. Spa hotel Runnin Kartano- ja Kylpylähotelleissa on yhteensä 81 huonetta ja lähes 200 vuodepaikkaa. Suomen merkkihenkilöistä Runnilla on vieraillut muun muassa [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]]. Kylpylä järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia, esimerkiksi juhannusjuhlia.
 
Nykyisin Kylpylähotellin toiminnasta vastaa Spa Hotel Runni Oy. Kylpylähotelli on peruskorjattu 2015.
{{pääartikkeli|[[Saarikosken kanava]]}}
 
Kiurujokeen alkujaan [[1906]] valmistuneen Saarikosken museokanavan restaurointi valmistui vuonna 2002. Runnilta on yhteys Kiuruvedelle kanavan kautta [[vene]]väylänä. Kiurujoessa on ennen Runnia Nivan maantiesilta. Runnin sataman jälkeen ennen Saarikoskea on Runnin riippusilta.
 
Runnin retkisatama on Kiurujoessa kylpylän rannassa. Iisalmesta on Runnille matkaa venereittiä pitkin noin 20,2 km. Kylpylän lisäksi alueella on kauppa ja polttoaineen jakelupaikka.