Ero sivun ”Särkänniemi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäsin lähteitä, paransin sivun yleistä luettavuutta ja ryhmittelin tietoa uudelleen. Lisäksi poistin epäolennaisia yksityiskohtia liittyen esimerkiksi yksittäisiin myyntipisteisiin ja niiden nimimuutoksiin. |
|||
Rivi 35:
| commonsnimi =
}}
'''Särkänniemi''' on [[Suomi|Suomen]] toiseksi suurin [[huvipuisto]]
▲'''Särkänniemi''' on [[Suomi|Suomen]] toiseksi suurin [[huvipuisto]]. Se avattiin vuonna 1969.<ref name="ranthist" /> Nykyään puistoa kutsutaan virallisesti ''elämyspuistoksi'', mikä viittaa kohteiden monipuoliseen tarjontaan. Särkänniemi koostuu viidestä elämyskohteesta, jotka ovat [[Huvipuisto]], [[Särkänniemen akvaario|akvaario]], [[Särkänniemen planetaario|planetaario]], [[Näsinneula|Näsinneulan näkötorni]] ja [[Koiramäki (Särkänniemi)|Koiramäki]].<ref name="Särkanniemi_yrityksenä">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sarkanniemi.fi/sarkanniemi-yrityksena/ | Nimeke = Särkänniemi yrityksenä | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Särkänniemi.fi | Viitattu = 20.11.2016 }}</ref> Lisäksi alueella toimii Tampereen kaupungin hallinnoimasta [[Sara Hildénin taidemuseo]] ja vuonna 2016 avattavu [[SuperPark Särkänniemi]].<ref name="Särkanniemi_yrityksenä"/> Aiemmin Särkänniemessä toimi myös [[Särkänniemen delfinaario|delfinaario]]. Delfinaario lopetettiin kuitenkin vuonna 2016.
Vuonna 2015 puistossa vieraili kesäkaudella 554 000 ja koko vuoden aikana 638 000 asiakasta.<ref name="Särkanniemi_yrityksenä"/> Särkänniemeä matkakohteena on kehitetty määrätietoisesti, ja se onkin Tampereen merkittävin matkailukohde: Särkänniemeen suuntautuva matkailu tuo Tampereelle vuosittain 70 miljoonaa euroa sekä 220 majoitusvuorokautta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.uta.fi/jkk/synergos/palvelututkimus/hankkeet/matkailutulo/Tampereen%20seutukunnan%20matkailun%20tulo-%20ja%20ty%C3%B6llisyysselvitys.pdf|nimeke=Matkailutulo ja -työllisyys Tampereen seutukunnassa vuonna 2012|julkaisu=|julkaisija=Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu.|viitattu=5.5.2017|tekijä=Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos.|ajankohta=}}</ref> [[Taloustutkimus|Taloustutkimuksen]] tekemässä kyselyssä Särkänniemi on valittu monena vuonna Suomen parhaaksi vapaa-ajankeskukseksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/?x1541726=2625536|Nimeke=Särkänniemi ja Power Park jälleen kärkisijoilla|Tekijä=|Ajankohta=11.12.2012|Julkaisu=Taloustutkimus|Viitattu=20.11.2016}}</ref>
Huvipuiston [[jingle]]nä on toiminut vuosia "Särkänniemeen? Särkänniemeen!", jota se on käyttänyt muun muassa [[Televisiomainonta|TV-mainoksissaan]].
Särkänniemen delfinaarion toiminta
▲Särkänniemen delfinaarion toiminta loppui keväällä 2016, mutta se oli suljettuna jo syyskuusta 2015 lähtien delfinaariota koskeneiden yt-neuvotteluiden alettua.<ref>[http://www.sarkanniemi.fi/uutishuone/?item=2019527 Tampereen Särkänniemi Oy lopettaa delfinaariotoiminnan], Särkänniemi 27.10.2015. Viitattu 3.12.2015.</ref> Sen tilalle on tarkoitus avata SuperPark-sisäaktiviteettipuisto.<ref>[http://www.sarkanniemi.fi/uutishuone/?item=2021159 SuperPark -sisäaktiviteettipuisto Särkänniemeen], Särkänniemi 28.10.2015. Viitattu 3.12.2015.</ref> Delfiinit siirrettiin [[Attikan eläinpuisto]]on Kreikkaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1472348455613 | Nimeke = Kreikkalainen eläinpuisto Attica vastaa kritiikkiin delfiinien huonoista oloista: Naurettavia syytöksiä, kaikki on kunnossa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = hs.fi | Viitattu = 28.8.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tampereen-pormestari-ikonen-vaatii-kaupunginhallitukselle-selvitysta-sarkannimen-delfiineista/ | Nimeke = Tampereen pormestari Ikonen vaatii kaupunginhallitukselle selvitystä Särkännimen delfiineistä | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Aamulehti | Viitattu = 28.8.2016 }}</ref>
== Historia ==
Ensimmäiset
Tampereen kaupunki rakensi alueelle kaupungin tunnusmerkiksi valmistuneen [[Näsinneula]]n, joka aukesi vappuna 1971. Samaan aikaan Tampereelle kaavailtiin huvipuistoa. Huvipuistoa suunniteltiin pitkään [[Ratina]]n kaupunginosaan Särkänniemen syrjäisenä pidetyn sijainnin vuoksi, mutta Ratinanniemen alue todettiin liian pieneksi<ref name="tamperelainen150409" />. Kesällä 1973 tivoliyrittäjät [[Leo Lindblom]] ja [[Lauri Seiterä]] avasivat Näsinneulan juurelle Särkänniemeen tivolin yhdeksi kesäksi. Kokeilu oli niin onnistunut, että kaupunginjohtaja [[Pekka Paavola]] pyysi yrittäjiä jatkamaan [[Neulan huvipuisto]]n toimintaa seuraavanakin kesänä. Neulan huvipuistossa oli
Yrittäjävetoinen huvipuistotoiminta jäi kuitenkin vain kahden vuoden mittaiseksi, sillä vuonna 1975
Vuonna 1985 Särkänniemeen avattiin delfinaario, joka oli mukana suunnitelmissa jo 1960-luvulla. Tuolloin alueelle suunniteltiin enemmän tai vähemmän vakavasti myös muun muassa tropiikkitaloa ja [[vahakabinetti]]a<ref name="tamperelainen150409" />.
Särkänniemen huvialuetta on kehitetty määrätietoisesti, sillä se on Tampereen merkittävin matkailukohde.{{lähde}} Erityisen merkittäväksi huvipuiston kehittämisessä nousi vuosi 2001, jolloin koko huvipuisto aidattiin yhtenäiseksi alueeksi, jonne kuljetaan yhdestä portista.▼
▲
== Kohteet ==
===
Särkänniemen
Särkänniemen huvipuistoalueella on lava, jolla järjestetään vuosittain ulkoilmakonsertteja. Vuosien 2009–2011 aikana Särkänniemestä esitettiin suorana lähetyksenä joka sunnuntai [[Pitkä kuuma kesä (ohjelma)|Pitkä kuuma kesä]] -ohjelmaa.
Angry Birds Land korvasi vuonna 2012 aiemman lapsille suunnatun Ipanaario-alueen, ja sieltä löytyy huvilaitteiden lisäksi [[Lappset|Lappset Group Oy:n]] rakentama Angry Birds -seikkailurata.
[[Tiedosto:Särkänniemi - Koiramäki3.jpg|thumb|200px|Koiramäki ja [[Näsinneula]] Särkänniemen huvipuiston alueella.]]
Kesäksi 2013 Särkänniemeen rakennettiin [[Mauri Kunnas|Mauri Kunnaksen]] kirjoihin perustuva Koiramäki-teemapuisto entisen Lasten eläintarhan tilalle.
Kesäksi 2015 huvipuistoalueen pelitori muutettiin koko perheen teema-alueeksi. Pelitorille siirtyi neljä pienten lasten suosikkilaitetta (Possujuna, Kahvikupit, Merirosvolaiva ja Leppäkerttu) sekä perinteinen Karamelli-karuselli. Lisäksi pelitorille
▲Kesäksi 2015 huvipuistoalueen pelitori muutettiin koko perheen teema-alueeksi. Pelitorille siirtyi neljä pienten lasten suosikkilaitetta (Possujuna, Kahvikupit, Merirosvolaiva ja Leppäkerttu) sekä perinteinen Karamelli-karuselli. Lisäksi pelitorille avautui uusi Torikahvila sekä herkkukioskit Peliherkku ja Pelitorin laku. Pelitorin Grilli ja Vohvelikahvila uudistuivat, ja ne saivat uudet nimet Pelitorin Snacks ja Voffelikulma. Alueelle sijoittui myös uusia kolikkopelikoneita. Alueelta löytyvät myös [[kasvomaalaus]]- ja [[siluetti]]leikkauspisteet.
Huvipuistoalue täytti 40 vuotta kesällä 2015, minkä kunniaksi koko kesä oli täynnä juhlaohjelmaa kuten throwback-viikonloppu, synttärikesän avajaisjuhlat sekä kotimaisten artistien keikkoja (muun muassa [[Krista Siegfrids]] ja [[Robin (poplaulaja)|Robin]]).
Rivi 75 ⟶ 72:
[[Tiedosto:Särkänniemen Tyrsky.JPG|thumb|Tyrsky vauhdissa radan käännepisteessä]]
Särkänniemessä on viisi [[vuoristorata]]a, ja kuudes
*[[Hype]] (2017) – Teräksinen Sky Rocket kiihdyttää vaunun ja matkustajat parhaimmillaan 100 kilometrin tuntivauhtiin. Rata nousee korkeimmillaan reiluun 46 metriin, ja radan pituus on 259 metriä. Radan arvioitu kesto on 55 sekuntia. Rata on [[Sky Rocket II]] -mallia
▲Teräksinen Sky Rocket kiihdyttää vaunun ja matkustajat parhaimmillaan 100 kilometrin tuntivauhtiin. Rata nousee korkeimmillaan reiluun 46 metriin, ja radan pituus on 259 metriä. Radan arvioitu kesto on 55 sekuntia. Rata on [[Sky Rocket II]] mallia. Radan valmistaja on [[Premier Rides]]<ref>[http://coasterpedia.net/wiki/Hype]</ref>.
*[[MotoGee]] (2010)
* Tyrsky (2009) – radan korkeus on 16 metriä ja pituus 80 metriä. Vaunun kyytiin mahtuu kerrallaan 40 ihmistä. Laitteen pyöreä vaunu kulkee edestakaisin aaltoilevalla radalla samalla pyörien. Vaunussa olevat ihmiset istuvat vaunun ulkokehällä katseet vaunusta ulospäin. Tyrsky on sijoitettu niemen kärkeen Näsijärven rannan tuntumaan. Radan valmistaja on italialainen Antonio Zamperla. Radan maksiminopeus on 70 km/h, ja se on tyypiltään muualla tunnettu nimellä Disk’O Coaster.<ref>[http://www.tripsnpics.com/tips/comingsoon/?lang=en&order=year&continent=1 Disk-O Coaster]</ref>
* [[Trombi (vuoristorata)|Trombi]] (2005) – vuoristoradassa on tiukkoja käännöksiä, kierteitä ja pudotuksia. Laitteessa on kuusi neljän hengen vaunua, jotka nostetaan huippukorkeuteen spiraalinostotekniikalla. Vaunu käännetään juuri ennen nostomäkeä vaaka-asentoon, jolloin vaunussa olevat henkilöt ovat mahallaan. Kierroksen aikana matkustaja voi kokea hetkellisen painottomuuden tunteen. Laite on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Radan valmistaja on Zamperla.
* [[Half Pipe]] (2003) – vuoristoradan U:n muotoinen rata kohoaa 30 metrin korkeuteen. Laitteen tekniikka kiihdyttää nopeuden jopa 70 kilometriin tunnissa, ja matkustajat kokevat enimmillään 4,5 G:n kiihtyvyyden. Laitteessa on yksi kahdella istuinryhmällä varustettu vaunu, johon mahtuu 16 matkustajaa kerrallaan. Radan pituus on 70 metriä, ja yksi kierros kestää kaksi minuuttia. Vaunu kiihdytetään matkaan sähköiseen induktioon perustuvien moottoreiden avulla, minkä jälkeen se pyörii vapaasti. Laite on ensimmäinen laatuaan maailmassa.
* [[Särkänniemen Tornado|Tornado]] (2001) – vuoristoradan 700 metrin rata on suunniteltu maaston mukaan, joten vastaavaa rataa ei löydy mistään muualta. Erikoista laitteessa on se, että vaunut kulkevat kiskojen alla. Radan varrella on muassa 360 asteen silmukka, cobra-kaksoissilmukka, tunneli sekä monta pituusakselin suuntaista kiertoa. Ajoon sisältyy myös kaksi kierrettä, joista jälkimmäisessä matkustaja roikkuu hetkellisesti ylösalaisin. Rata on korkeimmillaan 25 metrin korkeudessa, ja junan huippunopeus on 75 kilometriä tunnissa. Radan valmistaja oli [[sveitsi]]läinen [[Intamin|Intamin AG]], ja se maksoi yli 8 miljoonaa euroa.
Rivi 148 ⟶ 142:
* [[Taikajoki]] (1979–2016) – Vesirata, joka muistuttaa perinteistä amerikkalaista "love tunnel" -veneretkeä. Laite ei ole käytössä kaudella [[2017]], mutta on palaamassa myöhemmin takaisin uudistuneena ja paikkaansa vaihtaneena Särkänniemeen.
*Swingoplane – Asennettiin Särkänniemeen vuonna 1978. Laite oli lisäksi käytössä myös [[Jukupark|Kalajoen huvipuistossa]], nykyisin romutettu.
Rivi 161 ⟶ 155:
{{pääartikkeli|[[Näsinneula]]}}
Näsinneula on puistossa sijaitseva 168 metriä korkea näköalatorni. Se rakennettiin vuosina 1970–1971 arkkitehti [[Pekka Ilveskoski|Pekka Ilveskosken]] suunnittelemana. Näköalatasanteella ja pyörivällä ravintolaosalla varustettu torni kuuluu Särkänniemen huvialueeseen. Näsinneula on Suomen korkein ja Pohjoismaiden toiseksi korkein rakennus.
=== Koiramäen eläinpuisto ===
▲Näsinneula on puistossa sijaitseva 168 metriä korkea näköalatorni. Se rakennettiin vuosina 1970–1971 arkkitehti [[Pekka Ilveskoski|Pekka Ilveskosken]] suunnittelemana. Näköalatasanteella ja pyörivällä ravintolaosalla varustettu torni kuuluu Särkänniemen huvialueeseen. Näsinneula on Suomen korkein rakennus.{{lähde}}
{{pääartikkeli|[[Koiramäki (Särkänniemi)]]}}Koiramäen eläinpuisto on Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuva erillinen teema-alue Särkänniemen sisällä. Se avattiin kesäksi 2013 entisen Lasten eläintarhan tilalle. Koiramäessä on maatilan eläimiä ja paljon leikkipaikkoja. Koiramäen asukkaita esittävät näyttelijät viihdyttävät lapsia ja esittävät alueella näytelmiä pitkin päivää. Kesäkaudella 2017 Koiramäessä on myös lapsille suunnattu Merirosvolaiva-huvilaite.
== Lähteet ==
| |||