Ero sivun ”Columbia Records” versioiden välillä

==Historia==

===Yhdysvaltalainen Columbia syntyy===

 

 

 

Samaan aikaan [[Frank Seaman]], [[levysoitin|gramofonisoittimen]] keksijän [[Emile Berliner]]in entinen jälleenmyyjä, perusti ''Universal Talking Machine Company'' -yhtiön ja aloitti levysoittimien ja äänilevyjen valmistuksen ''Zonophone''-nimellä, Berlinerin kilpailijana. Epäilyttävien juridisten vaiheiden, ja suoran piraattitoiminnan (hän julkaisi muun muassa uudestaan Berlinerin omia levityksiä) kautta Seaman onnistui toukokuussa 1900 saamaan Berlinerin luopumaan yhdysvaltalaisista markkinoista. Columbia oli American Graphophone Companyn kautta tukenut Seamania, muun muassa osallisena [[patentti|patenteissa]], mutta taloudelliset voitot tästä jäivät pieniksi ja lyhytaikaisiksi. Jo vuonna [[1901]] Seamanin liiketoiminta ajautui vararikkoon uuden kilpailijan [[Victor (levy-yhtiö)|Victorin]] takia. Victor oli Berlinerin liikekumppanin [[Eldridge R. Johnson]]in uusi yhtiö. Tämän vuoksi Columbia kääntyi toiseen Berlinerin entiseen työntekijään, [[Joseph Jones]]iin. Jones oli juuri saanut patentin uudesta levyjen valmistusmenetelmästä. Menetelmä muistutti paljon Berlinerin menetelmää, ja Columbia osti patentin 25 000 dollarilla. Syksyllä 1901 Columbia aloitti levyjen markkinoinnin nimellä ''Climax''. Vuotta myöhemmin levymerkin nimi muutettiin samaksi kuin yhtiön nimi: ''Columbia''. Columbia kilpaili Edison Phonograph Company- ja Victor Talking Machine Company-yhtiöiden kanssa levybisneksestä. Vuonna 1908 käynnisti "kaksipuolisten" levyjen valmistuksen ja levyttämisen. Heinäkuussa 1912 Columbia päätti keskittyä erityisesti levyjen tuottamiseen ja lopetti uusille sylinterilevyille levyttämisen ja valmistuksen. 25. helmikuuta, 1925, Columbia aloitti levyttämisen uudella sähköisellä levytystekniikalla, joka oli lisensioitu Western Electriciltä. Art Gilham, "kuiskaava pianisti" oli ensimmäinen joka levytti sähköisellä menetelmällä. 1926, Columbia valtasi Okeh Recordsin ja houkutteli kasvavan suosion saaneen jazz- ja blues-artistin

[[Louis Armstrong]]in levyttämään Columbiassa. Vuonna 1928 [[Paul Whiteman]], kansallisesti suosittu orkesterinjohtaja, alkoi levyttää Columbialla. Samana vuonna [[Frank Buckley Walker]] yksi countrymusiikin pioneereja levytti Johnson Cityssä, Tennessessa mukama artistit kuten [[Clarence Green]] ja [[Charlie Bowman]]. Vuonna 1929 [[Ben Selvin]] lauloi talossa, muita kuuluisuuksia olivat [[Ruth Elling]], Fletchen [[Hendersson]] ja [[Ted Lewis]]. Columbia käytti levytysyhtiönä iskelmiä levyttäessä Harmony ja Velvet levy-yhtiöitä.

 

Vuonna 1938 ARC, mukana Columbia-yhtiö myytiin Columbia Broadcasting System:ille [[William S. Paley]]n ostamana 700 000 Yhdysvaltain dollarilla. [[CBS]] uudisti Brunswickin nimen ja Okeh nimen ja saivat paikan Violan-yhtiössä. Columbian kauppamerkki oli tästä lähtien 1950-luvun loppupuolelle kaksi yhdistynyttä ympyrää, jonka vasemmassa ympyrässä oli maaginen nuotti ja CBS mikrofoni oikeassa ympyrässä. The Royal Blues nimet esiintyivät tummanpunaisella pohjalla. Sininen Columbian nimi oli pidetty klassisen musiikin Columbian Mestareiden Levyjen tunnuksena.

 

Vuonna 1948 Columbia aloitti pitkäsoitto LP formaatin tuotannon, levyn joka pyöri 33,3 kierrosta minuutissa, josta tuli standardi gramofonilevyille puoleksi vuosisadaksi. Columbian LP:ille oli tarkoitettu tallennettaviksi osa klassisen musiikin suuria teoksia. Varhaisilla albumeilla esiintyivät [[Eugene Ormandy]] ja Philadelphian orkesteri, [[Bruno Walter]] ja [[New Yorkin Philharmoninen orkesteri]], ja [[Sir Thomas Beecham]] ja Royal Philharmonic Orchestera

 

 

== Sony BMG-yhtiössä ==

Virallisesti, Legacy Recordigs Sony BMG:n katalogiosasto, uudelleen painattaa Columbian klassisia albumeja.

 

==Aiheesta muualla==

 

[[Luokka:Yhdysvaltalaiset levy-yhtiöt]]