Ero sivun ”Konginkangas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 39:
Ensimmäiset vakituiset asukkaat tulivat Konginkankaan alueelle 1500-luvun puolivälin tienoilla [[Häme]]estä, ja tämän jälkeen saapuneet uudisasukkaat olivat pääosin savolaisia. Konginkankaalla käytiin taisteluja [[nuijasota|nuijasodan]] aikana vuonna 1596, jolloin talonpojat voittivat huovit. Sama seutu joutui taistelunäyttämöksi myös [[isoviha|isonvihan]] aikana vuonna 1714. Vuonna 1683 Konginkankaalla mainittiin olleen yhdeksän kantatilaa.<ref name="tarmio">Tarmio ym. (toim.), 1971, s. 21.</ref>
Konginkangas oli pitkään jaettuna Saarijärven ja Viitasaaren pitäjille. Pyyrinlahden kylän talonpojat anoivat pitkien kirkkomatkojen vuoksi vuonna 1794 [[tuomiokapituli]]lta lupaa oman kirkon rakentamiseen ja oman papin palkkaamiseen, mutta anomus hylättiin. Useiden yritysten jälkeen saatiin vihdoin vuonna 1864 lupa oman saarnahuoneen rakentamiseen, ja se valmistui vuonna 1866. Konginkankaan [[säästöpankki]] aloitti toimintansa vuonna 1890 ja [[nuorisoseura]] perustettiin vuonna 1907. Taidemaalari [[Akseli Gallen-Kallela]] vietti kesän 1904 Konginkankaalla, ja täällä hän maalasi tunnetut taulunsa ''Väinämöisen venematka'' ja ''Keitele''. Matoniemellä sijainnut [[Niemelän torppa]] siirrettiin vuonna 1909 [[Seurasaaren ulkomuseo]]on [[Helsinki]]in.<ref name="tarmio"/>
== Nähtävyyksiä ==
| |||