Ero sivun ”Lorenzo de’ Medici” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 33:
==Elämä==
 
Lorenzon setäisoisä [[Cosimo de’ Medici]] ja serkkuisä [[Piero de’ Medici]] olivat Firenzen hallitsijoita ja mahtimiehiä. Lorenzolla oli pikkuveli [[Giuliano de’ Medici|Giuliano]] ja kolme siskoa. Medicien palatsissa kasvanutta Lorenzoa alettiin valmistaa tulevaan asemaansa lähettämällä häntä jo viisitoistavuotiaana vierailumatkoille Italian muiden valtioiden hoveihin. Hänet valittiin Firenzen sadan neuvostoon 17-vuotiaana, ja hän alkoi toimia isänsä edustajana. Lorenzo avioitui roomalaisen Clarice Orsinin kanssa 1469 poliittisista syistä, sillä Orsinin suku oli hyvin vaikutusvaltainen [[Kirkkovaltio]]ssa. Isä Pieron kuoleman jälkeen Lorenzosta tuli 20-vuotiaana Firenzen johtaja.<ref>Ramklint 2007, s. 71–76.</ref>
 
Lorenzon ensimmäisinä hallitsijanvuosina Firenzessä vallitsi rauha ja Medicien suhteet Kirkkovaltioon olivat hyvät. Medicit jatkoivat paavin rahoittajina. Paavi [[Sixtus IV]] halusi kuitenkin ostaa [[Imola]]n kaupungin läheltä Firenzen tasavallan rajaa. Lorenzo kieltäytyi antamasta paaville tähän lainaa, joten paavi haki lainan Medicien kilpailijoilta [[Pazzi]]-suvulta. Paavi myös naitti veljenpoikansa Urbinon herttuan vanhimmalle tyttärelle, mikä loukkasi Medici-sukua. Medicit ja paavinvalta olivat ajautuneet vihanpitoon, mutta avointa sotaa ei syttynyt.<ref>Ramklint 2007, s. 77–80.</ref> Pazzit johtivat [[Pazzien salaliitto|salajuonta]] Lorenzon murhaamiseksi. Huhtikuussa 1478 kaksi pappia surmasivat Lorenzon veljen Giulianon ja haavoittivat Lorenzoa [[Firenzen tuomiokirkko|Firenzen tuomiokirkossa]]. Salajuonen epäonnistuttua Lorenzon surmaamisessa useimmat salaliittolaiset, kuten arkkipiispa, teloitettiin, yhteensä yli 70 ihmistä hirtettiin ja Pazzien omaisuus takavarikoitiin.<ref>Ramklint 2007, s. 80–83.</ref> Tapahtuman jälkeen paavi julisti koko Medici-suvun kirkon ulkopuolelle. Medicit olivat kuitenkin samalla Firenzessä poliittisesti vahvempia kuin koskaan ja kansan parissa hyvin suosittuja. Paavi liittoutui [[Napolin kuningaskunta|Napoli]]n kuninkaan kanssa ja julisti Firenzelle sodan. Vihamielisyydet lopetettiin kuitenkin pian Lorenzon käytyä Napolissa neuvottelemassa.<ref>Ramklint 2007, s. 85–87.</ref>