Ero sivun ”Charles James Fox” versioiden välillä

'''Charles James Fox''' [[Privy Council|PC]] ([[24. tammikuuta]] [[1749]] – [[13. syyskuuta]] [[1806]]) oli merkittävä [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläinen]] [[Whig|Whig-puolueeseen]] kuulunut valtiomies, jonka parlamentaarinen ura kesti 38 vuotta 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Hän oli tunnettu erityisesti [[William Pitt nuorempi|William Pitt nuoremman]] pääkilpailijana. Fox nousi merkittävään asemaan [[House of Commons|parlamentin alahuoneessa]]issa vaikuttavana puhujana<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 780| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>, jolla oli värikäs ja huonomaineinen yksityiselämä, mutta perinteiset ja konservatiiviset mielipiteet. [[AmerikanFoxin vallankumous]]mielipiteiden jamuuttuminen Foxin mentorinaradikaaleiksi oli hänen mentorinaan toimineen Whig-poliitikko [[Edmund Burke]]n vaikutus kuitenkin muokkasivat Foxin mielipiteistä radikaalejavaikutusta.

Foxista tuli tyrannina pitämänsä kuninkaan [[Yrjö III (Iso-Britannia)|Yrjö III:n]] huomattava ja vankkumaton vastustaja. Hän kannatti Amerikan vallankumouksellisia ja pukeutui usein Yhdysvaltojen [[George Washington]]in armeijan väreihin. Fox toimi ulkoasiainministerinä lyhyen ajan [[Charles Watson-Wentworth|Rockinghamin markiisin]] hallituksessa 1782 ja koalitiohallituksessa yhdessä [[Frederick North]]in kanssa 1783. Kuningas pakotti Northin ja Foxin pois hallituksesta ennen vuoden loppua ja korvasi heidät Pitt nuoremmalla. Seuraavat 22 vuotta Pitt oli hallituksessa ja Fox oppositiossa.

Fox toimi lähes koko poliittisen uransa oppositiossa. Hänestä tuli tunnettu [[Abolitionismi|orjuuden vastustaja]], [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] ja [[Irlanti|Irlannin]] itsenäisyyden kannattaja jasekä parlamentin johtava uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja henkilökohtaisen vapauden puolestapuhuja<ref name=hss />. Foxin ystävyys EdmunEdmund Burken kanssa ja hänen uskottavuutensa parlamentissa kärsivät hänen kannatettuakannatettuaan Ranskaa [[Ranskan vallankumoussodat|Ranskan vallankumoussodissa]]. Fox vastusti Pittin sodanaikaista lainsäädäntöä ja puolusti uskonnollisten vähemmistöjen sekä poliittisten ääriryhmien oikeuksia. Pittin kuoltua tammikuussa 1806 Foxista tuli [[William Wyndham Grenville]]n hallituksen ulkoasiainministeri, mutta hän kuoli itse 13.puolisen vuotta syyskuutamyöhemmin.

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Fox, Charles James}}