Ero sivun ”Vantaankosken rata” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
täydennystä |
||
Rivi 4:
|kartan koko =
|karttateksti =
|alku = [[
|pääte = [[Vantaankosken rautatieasema|Vantaankoski]]
|alku2 =
|pääte2 =
|rakennettu =
|avattu =
|museoitu
|purettu =
|omistaja =
|ylläpitäjä = [[Liikennevirasto]]
|operaattori = [[VR-Yhtymä]] [[Helsingin seudun liikenne|HSL]]:n tilaamana
|henkilöjunia =
|tavarajunia = 0
|pituus =
|raiteita = 2
|raideleveys = 1524
Rivi 24:
|kauko-ohjaus = (Helsinki)–Vantaankoski <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/783fed69aff8762760ba1c96d9484fb3/1265048116/application/pdf/3390788/F8-2009%20web.pdf | Nimeke = F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 | Tiedostomuoto = pdf | Selite = 4.2. Kauko-ohjatut radat | Ajankohta = 1.1.2010 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Ratahallintokeskus | Viitattu = 2.2.2010 }}</ref>
|ohjauskeskus = Helsinki
|suojastus = kyllä
|kulunvalvonta = JKV
|lohj-huom = ( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan.
|navigaatio = {{Helsinki-Vantaankoski}}
}}
[[Kuva:Malminkartano_station.jpg|thumb|Malminkartanon tunneliasema]]
[[Kuva:M-juna Vks 2013-06-11.jpg|thumb|Sm2 ja Sm1-junayksiköistä koostuva M-juna saapumassa Vantaankosken asemalle.]]
'''Vantaankosken rata''' on [[
Vantaankosken rata tunnetaan myös [[Martinlaakso]]n radan nimellä, sillä alun perin se ulottui vain Martinlaaksoon asti. Tästä syystä myös radalla liikennöivien lähijunien kirjaintunnus oli
▲'''Vantaankosken rata''' on [[Helsingin päärautatieasema|Helsingin]] ja [[Vantaankosken rautatieasema|Vantaankosken]] välinen osuus [[Suomen rataverkko|Suomen rataverkosta]]. Rata kulkee samaa reittiä [[Suomen päärata|Suomen pääradan]] kanssa Helsingistä [[Pasilan rautatieasema|Pasila]]an ja [[Rantarata|Rantaradan]] kanssa Helsingistä [[Huopalahden rautatieasema|Huopalahteen]]. Rata on rakennettu ensisijaisesti [[Pääkaupunkiseudun lähiliikenne|Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen]] tarpeisiin. Sen varrella sijaitsee [[Malminkartanon rautatieasema|Malminkartanon]] erikoinen [[Malminkartanon rautatieasema|tunneliasema]], joka oli ennen [[Kehärata|Kehäradan]] valmistumista [[Helsingin metro]]asemia lukuun ottamatta Suomen ainoa tunnelissa sijaitseva rautatieasema.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lentoposti.fi/uutiset/suomen_ensimmainen_taysin_maanalainen_rautatieasema_valmistui_keharadalle | Nimeke = Suomen ensimmäinen täysin maanalainen rautatieasema valmistui Kehäradalle | Julkaisu = lentoposti.fi | Ajankohta = 13.5.2014 | Julkaisija = Lentoposti | Viitattu = 31.3.2015}}</ref>
▲Vantaankosken rata tunnetaan myös [[Martinlaakso]]n radan nimellä, sillä alun perin se ulottui vain Martinlaaksoon asti. Tästä syystä myös radalla liikennöivien lähijunien kirjaintunnus oli aiemmin {{M-juna}}. Nykyisin radalla liikennöivien junien tunnukset ovat {{I-juna}} ja {{P-juna}}. Vuonna [[1991]] rataa jatkettiin ulottumaan Vantaankoskelle asti. Rata sai myöhemmin jatkoa, kun [[Kehärata]] valmistui. Se rakennettiin vuosina 2009–2015.
Lokakuussa 2013 liikenne radalla muuttui oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3067005/naiden-paikallisjunien-liikesuunta-muuttuu | Nimeke = Näiden paikallisjunien liikesuunta muuttuu | Julkaisu = Kansan Uutisten verkkolehti | Ajankohta = 22.10.2013 | Viitattu = 5.6.2015}}</ref>
==Historia==
Martinlaakson rata piti rakentaa aikoinaan [[metro]]ksi ratkaisemaan [[Helsinki|Helsingin]] ja [[Vantaa]]n liikenneongelmia. Asemat ja laiturit suunniteltiin sitä silmällä pitäen – muistona tästä ovat vieläkin laiturin ja junan väliin laitetut etäisyyttä kaventavat puupalkit. Metroon viittaavana voidaan nähdä myös linjatunnus, joka on valkoinen M-kirjain oranssilla pohjalla (sama Helsingin metron kanssa). Metrolla siinä oranssissa on enemmän punaista kuin keltaista sävyä, kun taas M-junalla enemmän keltaista. Poliittisten syiden takia rata otettiin käyttöön
Ensimmäisissä suunnitelmissa rata suunniteltiin rakennettavaksi tunneliin [[Myyrmäki|Myyrmäen]] kohdalla, jolloin Malminkartanon ohella myös [[Myyrmäen rautatieasema|Myyrmäen asema]] olisi toteutettu tunneliasemana.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hako, Jukka|Nimeke=Myyrmäki: Kampakeramiikasta kauppakeskukseen|Vuosi=2009|Sivu=102|Julkaisija=Kellastupa|Isbn=978-952-5787-06-1}}</ref> Tästä vaihtoehdosta kuitenkin luovuttiin jo varhaisessa vaiheessa. Malminkartanon asema otettiin käyttöön kolme vuotta muita asemia myöhemmin, 28. toukokuuta 1978.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://vaunut.org/haku/liikennepaikat/?r=44|nimeke=Vaunut.org - Liikennepaikkaluettelo|julkaisu=vaunut.org|viitattu=2017-04-15|tekijä=Resiina}}</ref>
Rata maksoi 110 miljoonaa [[Suomen markka|markkaa]], josta Vantaa maksoi 20, Helsinki 57 ja
Alkuaikoina radalla kuljetettiin matkustajien lisäksi raskasta polttoöljyä [[Neste (yritys)|Nesteen]] [[Porvoon öljynjalostamo|Kilpilahden jalostamolta]] [[Martinlaakson voimalaitos|Martinlaakson voimalaitokselle]] lyhyttä sivurataa pitkin, joka erkani Martinlaakson aseman pohjoispuolella, kaartuen Martinkyläntien tasoristeyksen yli tien viereen ja jatkuen edelleen voimalaitoksen säiliöiden eteen.
2. syyskuuta 1991 otettiin käyttöön Vantaankosken asema, josta tuli samalla M-junien uusi pääteasema.<ref name="resiina2015" /> Rata oli kuitenkin jo ennen Vantaankosken aseman rakentamista ulottunut Martinkyläntien sillan eteläpuolelle, jossa sijaitsi lyhyt matkustajalaituri.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://vaunut.org/kuva/53786|nimeke=Vaunut.org - Kuva|julkaisu=vaunut.org|viitattu=2017-04-15|tekijä=Resiina}}</ref> Kyseistä laituria ei kuitenkaan käytetty normaalissa matkustajaliikenteessä mm. sähköistyksen puuttumisen vuoksi.
Vantaankosken radalle tehtiin vuosina 2012–2013 mittava perusparannus, jossa mm. uusittiin radan päällysrakenne sekä korjattiin useita siltoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/82|nimeke=Resiina - Tasoristeys 3/2012|julkaisu=www.resiinalehti.fi|julkaisija=|viitattu=2017-04-26|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Lisäksi vuosina 2010–2015 peruskorjattiin Myyrmäen, Louhelan, Martinlaakson ja Vantaankosken asemat ennen Kehäradan valmistumista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-5666665|nimeke=Vantaankosken asema remonttiin|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-04-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/10778-martinlaakson-aseman-remontti-jatkuu|nimeke=Martinlaakson aseman remontti jatkuu|julkaisu=Vantaan Sanomat|julkaisija=|viitattu=2017-04-26|tekijä=|ajankohta=|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/270196-louhelan-asemarakennus-suljetaan-%E2%80%93-peruskorjaus-alkaa-tammikuussa|nimeke=Louhelan asemarakennus suljetaan – peruskorjaus alkaa tammikuussa|julkaisu=Vantaan Sanomat|julkaisija=|viitattu=2017-04-26|tekijä=|ajankohta=|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/465146-rahjaisyys-katosi-myyrmaen-asemalta-tama-ei-ole-enaa-slummiasema|nimeke=Rähjäisyys katosi Myyrmäen asemalta – "Tämä ei ole enää slummiasema"|julkaisu=Vantaan Sanomat|julkaisija=|viitattu=2017-04-26|tekijä=|ajankohta=|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
▲Rata maksoi 110 miljoonaa [[Suomen markka|markkaa]], josta Vantaa maksoi 20, Helsinki 57 ja [[VR-Yhtymä|VR]] 33 miljoonaa markkaa. Martinlaakson rata rakennettiin kaksiraiteisena ja sähköistettynä. Radan kaikki risteykset rakennettiin eritasoristeyksiksi mahdollisimman suuren liikenneturvallisuuden saavuttamiseksi.
==Kalusto==
▲Alkuaikoina radalla kuljetettiin matkustajien lisäksi raskasta polttoöljyä [[Martinlaakson voimalaitos|Martinlaakson voimalaitokselle]] lyhyttä sivurataa pitkin, joka erkani Martinlaakson aseman pohjoispuolella, kaartuen Martinkyläntien tasoristeyksen yli tien viereen ja jatkuen edelleen voimalaitoksen säiliöiden eteen. 1980-luvun lopulla voimalaitos siirtyi kivihiilen ja maakaasun käyttöön, jolloin öljy jäi toissijaiseksi polttoaineeksi ja tavaraliikenne radalla loppui.
Martinlaakson radan matkustajaliikennettä liikennöitiin 2000-luvulle asti yksinomaan [[Sm1]] ja [[Sm2]] -sähkömoottorijunilla. Lisäksi Martinlaakson voimalaitoksen tavaraliikenteessä käytettiin [[Dv12]] ja [[Dv15]] -dieselvetureita.<ref name="resiina2015" /> Syksyllä 2002 osa M-junan vuoroista alettiin ajaa matalalattiaisilla [[Sm4]]-junilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.martinlaakso.net/ml-uutisia2002.htm|nimeke=Martinlaakson uutisia 2002|julkaisu=www.martinlaakso.net|viitattu=2017-04-14}}</ref> Marraskuussa 2009 aloitettiin liikenne [[Sm5]]-junayksiköillä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004693480.html|nimeke=Uusi juna aloittaa pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä|julkaisu=Helsingin Sanomat|viitattu=2017-04-14|ajankohta=2009-11-18|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>, jotka korvasivat aiemmat kalustotyypit kokonaan syksyyn 2013 mennessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-6784770|nimeke=Raiteille lisää miellyttäviä lähijunia|julkaisu=Yle Uutiset|julkaisija=|viitattu=2017-04-14|tekijä=|ajankohta=2013-08-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vanhempaa kalustoa kuitenkin käytettiin satunnaisesti poikkeustilanteissa kevääseen 2015 asti.
Kesällä 2015 valmistuneen Kehäradan käyttöönoton jälkeen rataosan kaikki kaupallisen matkustajaliikenteen vuorot on ajettu Sm5-kalustolla.
==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}
==Aiheesta muualla==
| |||