Ero sivun ”Krakovan vapaakaupunki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Removing Link FA template (handled by wikidata) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Historiallisen_valtion_tiedot
|koko-nimi = Krakovan vapaakaupunki
'''Krakovan vapaakaupunki''' ({{k-pl|Wolne Miasto Kraków}}), myös '''Krakovan tasavalta''' ({{k-pl|Rzeczpospolita Krakowska}}), oli [[Wienin kongressi]]ssa vuonna 1815 luotu kaupunkivaltio, jota vuoteen 1846 asti hallitsivat sen naapurivaltiot Venäjä, Preussi ja Itävalta. Se oli ainoa jäljellä oleva osa [[Varsovan herttuakunta|Varsovan herttuakunnasta]], jonka kyseisten maiden kolme keisaria jakoivat vuonna 1815.▼
|lippu = [[Kuva:Flag of Krakow.svg|150px|border|Krakovan lippu]]
|lippu-teksti = Krakovan lippu
|vaakuna = [[Kuva:POL_Kraków_COA.svg|90px|Krakovan vaakuna]]
|vaakuna-teksti = Krakovan vaakuna
|sijainti = [[Tiedosto:Free_City_of_Kraków_1815.svg|220px|Krakovan vapaakaupunki kartalla vuonna 1815]]
|sijainti-selite = Krakovan vapaakaupunki kartalla vuonna 1815.
|vuosi_alku = [[1815]]
|vuosi_loppu = [[1846]]
|valtiomuoto = [[Tasavalta]]
|osa-kokonaisuudesta =
|pääkaupunki = [[Krakova]]
|valtionpäämies =
|valtionpäämiehen-nimike =
|edeltäjät = [[Tiedosto:Flag_of_the_Duchy_of_Warsaw.svg|20px]] [[Varsovan herttuakunta]]
|seuraajat = [[Tiedosto:Flag_of_the_Grand_Duchy_of_Cracow.svg|20px]] [[Krakovan suuriruhtinaskunta]] (osa [[Itävalta]]a)
}}
▲'''Krakovan vapaakaupunki''' ({{k-pl|Wolne Miasto Kraków}}), myös '''Krakovan tasavalta''' ({{k-pl|Rzeczpospolita Krakowska}}), oli [[Wienin kongressi]]ssa vuonna 1815 luotu kaupunkivaltio, jota vuoteen 1846 asti hallitsivat sen naapurivaltiot Venäjä, Preussi ja Itävalta. Se oli ainoa jäljellä oleva osa [[Varsovan herttuakunta|Varsovan herttuakunnasta]], jonka kyseisten maiden kolme keisaria jakoivat vuonna 1815. Krakova päätyi vapaakaupungiksi, kun Itävalta tai Venäjä eivät kumpikaan haliunneet sen päätyvän toiselle. Alue oli vähintään muodollisesti itsenäinen, vaikkakin Itävalta, Venäjä ja Preussi puuttuivatkin sen sisäisiin asioihin toistuvasti. Vapaakaupungin itsenäisyys päättyi vuonna 1846 alkaneeseen kapinaan, jonka jälkeen alue liitettiin Itävallan hallitsemaan [[Galitsia]]an.
==Historia==
[[tiedosto:Józef Brodowski 002.JPG|thumb|vasen|Vapaakaupungin perustuslain luovutus, maalannut [[Józef Brodowski]].]]
Krakovan vapaakaupunki luotiin [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] jälkeen järjestetyssä [[Wienin kongressi]]ssa. Ennen sotaa kaupunkia oli pitänyt hallussaan [[Itävalta]] [[Puolan kolmas jako|Puolan kolmannen jaon]] tuloksena vuonna 1795. Vuonna 1809 kaupunki oli liitetty [[Napoleon]]in johtaman [[Ranska]]n perustamaan [[Varsovan herttuakunta|Varsovan herttuakuntaan]]. Wienin kongressissa päätettiin Euroopan rajojen uudeelleenjärjestelystä Ranskan voittaneiden valtioiden kesken. Itävalta ei ollut valmis luovuttamaan kaupunkia [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] alaiselle [[Kongressi-Puola]]lle, eikä Venäjä puolestaan halunnut sen päätyvän Itävallalle. [[Preussi]] oli puolestaan tyytyväinen tilanteeseen, jossa Itävalta ja Venäjä kilpailivat alueen hallinnasta. Lopulta 3. toukokuuta 1815 perustettiin Krakovan vapaakaupunki, joka oli näiden kolmen valtion suojeluksessa, mutta samalla "vapaa, itsenäinen ja puolueeton". Vuonna 1818 käyttöön tulleen perustuslain mukaan vapaakaupunki sai liberaalin kaksikamarisen parlamenttijärjestelmän. Parlamentin eli sejimin ylähuoneen puhemies oli kaupungin presidentti, jonka toimeenpanevat päätökset tuli vahvistuttaa Itävallan, Venäjän ja Preussin edustajilla vapaakaupungissa.<ref name="gp">{{Kirjaviite | Tekijä = Norman Davies | Nimeke = God's Playground - A History of Poland | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu = 246-250 | Selite = Volume II | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Columbia University Press | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-0-231-12819-3 | Isbn = | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Varsova]]sta tuli sittemmin puolalaisen politiikan keskus, kun taas Krakovassa keskityttiin talouteen, joka kukoistikin vapaakaupungin olemassolon ensimmäisen kymmenen vuoden ajan. Vapaakaupungista kehittyikin yksi Keski-Euroopan kaupan keskuksista, jossa kukoisti esimerkiksi salakuljetus. Paikalliset maanomistajat ryhtyivät perustivat [[hiili]]kaivoksia. Ensimmäinen käänne alueen nousujohteessa tapahtui vuonna 1827, jolloin kolme ulkovaltojen edustajaa kieltäytyi vahvistamasta sejimin valintaa vapaakaupungin presidentiksi. Hänen sijaansa virkaan asetettiin jo viisi kautta virassa toiminut kreivi [[Stanisław Wodzicki]]. Ulkovaltojen puuttuminen presidentin valintaan teki selväksi vapaakaupungin itsenäisyyden rajat. Vuonna 1830 alkoi puolestaan [[marraskuun kansannousu]]. Vapaakaupunkiin tulvi nyt Venäjän armeijaa pakenevia puolalaisia. Syyskuussa 1831 vapaakaupunkin pakenivat myös kapinajohtajat ruhtinas [[Adam Czartoryski]] ja [[Józef Chłopicki]]. Tämän tuottaman poliittisen epävakauden takia vapaakaupungin perustuslaki, [[vaalisalaisuus]] ja avoimet väittelyt lakkautettiin kahden vuoden ajaksi, eikä presidentin virkaa täytetty.<ref name="gp" />
===Krakovan kansannousu===
[[tiedosto:Attack of Polish Krakusi on Russians in Proszowice 1846.JPG|thumb|vasen|Puolalaisten hyökkäys venäläisiä vastaan Proszowicessä, maalannut [[Juliusz Kossak]].]]
Marraskuun kansannousu epäonnistui, mutta puolalaisten kapinahenki jatkoi kasvuaan 1830-luvulla. Krakova toimi linkkinä Puolan ja tuolloin paljolti [[Pariisi]]ssa asuneiden puolalaisten johtajien välillä. Poliittisen tilanteen takia Itävalta ja Venäjä pitivät armeijansa lähellä vapaakaupungin rajoja ja vuonna 1836 poliisin murha toimi syynä Itävallan joukkojen toteuttamalle miehitykselle. 500 paikallista karkotettiin [[Trieste]]n sataman kautta [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] ja toinen vastaava tapaus toimi jälleen syynä uusille sortotoimenpiteille vuonna 1838. Itävalta vetäytyi vapaakaupungista vuonna 1841, mutta armeijan joukot pidettiin edelleen sen lähettyvillä. Presidentin virkaan valittiin Itävaltalaisia mielistellyt [[Jan Schindler]]. Vallankumoukselliset alkoivat puolestaan suunnitella uutta kapinaa. Odotettu kapina käöynnistyikin 20. helmikuuta 1846, jolloin väkijoukot alkoivat pystyttää [[barrikadi|barrikadeja]] kaupungin kaduille. 22. helmikuuta annettiin julistus kansallisen hallituksen perustamisesta ja kaksi päivää myöhemmin yksi sen kolmesta jäsenestä, [[Jan Tyssowski]], julisti itsensä diktaattoriksi. 26. päivä noin 6 000 miehen vapaaehtoisista koottu kansalliskaarti hyökkäsi [[Galitsia]]n, jossa Itävallan armeija voitti sen [[Gdów]]in taistelussa. 27. päivä [[Michał Wiszniewski]] johti epäonnistunutta oikeistolaista vallankaappausta ja vasemmistolainen [[Edward Dembowski]] johti uskonnollista menoa Itävaltaan johtavalla Podgórzen sillalla. Dembowski sai surmansa sillalla itävaltalaisten luodeista ja 4. marraskuuta Tyssowski antautui jäljellä olevine kannattajineen Preussille. Samana päivänä vapaakaupunkiin etenevät Venäjän ja Itävallan joukot kohtasivat Krakovan torilla.<ref name="gp" />
Kapinan seurauksensa vapaakaupunki lakkautettiin. Marraskuussa 1846 Itävalta ja Venäjä solmivat sopimuksen, joolla Krakova liitettiin Itävallan hallitsemaan Galitsiaan. Itävallan keisari lisäsi Krakovan suuriruhtinaan arvon pitkään arvonimien listaansa. 1 200 puolalaista pidettiin ja satoja pidettiin sittemmin vankeina [[Kufstein]]in linnoituksessa. Preussille antautuneen Tyssowskiin sallittiin sittemmin muuttaa Yhdysvaltoihin. Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska esittivät turhaan protestinsa Wienin sopimuksen rikkomisesta.<ref name="gp" />
==Maantiede ja väestö==
Krakovan vapaakaupungin alue käsitti noi 50 kilometriä leveän alueen [[Veiksel]]in varrella. Pinta-alaa vapaakaupungilla oli kokonaisuudessaan 1 164 km² ja siihen kuului itse [[Krakova]]n kaupungin lisäksi [[Chrzanów]]in, [[Trzebinia]]n ja [[Nowa Góra]]n pikkukapungit ja 224 kylää. Alue rajautui lännessä Preussin hallitsemaan [[Sleesia]]an, Venäjän Kongressi-Puolaan pohjoisessa ja Itävallan Galitsiaan Veikselin etelärannan puolella. Vuonna 1843 alueella asui yhteensä noin 145 000 asukasta, joista noin 80 % oli [[katolilainen kirkko|katolilaisia]] ja 20 % [[juutalaisuus|juutalaisia]].<ref name="gp" />
==Lähteet==
{{viitteet}}
[[Luokka:Puolan historia]]
| |||