Ero sivun ”Diocletianus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 69:
Diocletianusta vaivasi kristittyjen kannatuksen leviäminen. Tässä häneen vaikuttivat myös Galeriuksen kristittyjen vastaiset mielipiteet. Diocletianus pyrki myös yhtenäistämään valtakuntaa valtionuskontoa uudistamalla. Kun kristityt tuomitsivat vanhat jumalat, oli hänen vaikea olla toimimatta. Pyydettyään neuvoa Galeriukselta, muilta korkea-arvoisilta virkamiehiltä ja [[Apollon]]in oraakkelilta vuonna 303 määräsi Diocletianus kristittyjen [[Nikomedia]]n katedraalin purettavaksi. Diocletianus määräsi kristittyjen kirkot tuhottaviksi, heidän pyhät kirjansa poltettavaksi ja kristittyjen erottamisen valtion viroista ja armeijasta. Vaikka edikti olikin pätevä koko valtakunnassa, noudatettiin sitä pääasiassa vain Palestiinassa ja Egyptissä. Constantiuksen hallitsemalla pohjoisella alueella sitä ei käytetty juuri lainkaan ja Maximianuksen alueellakin vain hyvin vähän.<ref name="Treadgold 25">Treadgold s. 25</ref>
 
Kun Diocletianuksen palatsi [[Nikomedia]]ssa paloi, oli hänen helppo uskoa niitä, jotka syyttivät kristittyjä teosta. Syytetyt kristityt teloitettiin ja keisari määräsi kaikki kristityt papit vangittaviksi. Vuonna 304 Diocletianus ja Galerius säätivät lakeja, joiden tarkoitus oli pakottaa kaikki, juutalaisia lukuun ottamatta, uhraamaan vanhoille pakanallisille jumalille. Monet kristityt kieltäytyivät osallistumasta ja heidät vangittiin. Kristittyjä kidutettiin ja monia tapettiin. Monet kristityt pystyivät kuitenkin karttamaan vainot, ja keisarien määräämä pakollinen uhraustoimitus oli jopa pakanoiden keskuudessa epäsuosittu. Suurin osa valtakunnan asukkaista oli jo tottunut kristittyihin ja heitä kunnioitettiin. Todellisuudessa vainot vahvistivat kirkkoa entisestään.<ref name="Treadgold 25"/> Diocletianuksen ajan vainot olivat julmimmat, mitä kristityt joutuivat antiikin aikana kokemaan. Arviot kuolonuhrien määrästä ovat vaihdelleet kymmenien ja satojen tuhansien välillä. Vainot lakkasivat vasta vuonna 313, kun seuraava keisari [[Konstantinus Suuri|Konstantinus]] julisti joukon asetuksia, jotka takasivat uskonrauhan valtakunnassa.<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Wuerl, Donald W., Cardinal |Nimeke=To the Martyrs: A Reflection on the Supreme Christian Witness|Vuosi=2015|Sivu=40-41|Julkaisija=Emmaus Road Publishing|Tunniste=ISBN 1941447384}}</ref>
 
== Diocletianuksen rakennushankkeet ==