Ero sivun ”Senegal (joki)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
luokka |
linkki |
||
Rivi 22:
[[Fouta Djallon]]in sateet aiheuttavat heinä-lokakuussa tulvan, joka kastelee [[Bakel]]ista [[Dagana (Senegal)|Daganaan]] ulottuvan jokilaakson 10–25 kilometriä leveän maatalousalueen. Daganan alapuolella on suisto, johon suolainen merivesi virtaa kuivana aikana. Keskimääräinen virtaus Bakelin mittausasemalla on 676 kuutiometriä sekunnissa eli 24 miljardia kuutiometriä vuodessa. Syyskuussa virtaus on 3 320, mutta toukokuussa vain 9 kuutiometriä sekunnissa. Virtaus vaihtelee suuresti myös eri vuosina, mikä suolaisen meriveden ohella vaikeuttaa jokilaakson maatalouskäyttöä.<ref name="physiques" />
Senegaljoki on liikennöintikelpoinen korkean veden aikana [[Kayes]]iin ja sen jälkeen [[Podor]]iin saakka. Rannikon hiekkasärkkä estää valtamerilaivojen pääsyn Saint-Louisin satamaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1987 | Sivu = 352 | Tunniste = }}</ref> Osittain [[keinokastelu]]un perustuvan maatalouden ohella joen ympäristössä harjoitetaan karjanhoitoa ja kalastusta. [[Diama]]ssa on suolaveden pääsyn estävä säännöstelypato ja Bafingjoella [[
Joesta on saanut nimensä Senegalin valtio. 1500-luvulta lähtien esiintyvän nimityksen alkuperästä on esitetty useita erilaisia teorioita. Koko maan nimenä sitä alettiin käyttää 1800-luvulla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume IX | Julkaisupaikka = Leiden | Julkaisija = Brill | Vuosi = 1997 | Sivu = 137 | Tunniste = ISBN 90-04-10422-4}}</ref>
|