Ero sivun ”Aasia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 62.148.205.28 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Pyscowicz tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 20:
== Pinnanmuodot ja geologia ==
[[Tiedosto:Two-point-equidistant-asia.jpg|thumb
Aasia on geologisesti hyvin aktiivinen maanosa, ja siellä on laajalti vuoristoja ja vulkaanisia alueita. Aasian ja koko maailman korkein vuoristo on [[Himalaja]]. Sen pohjoispuolella on [[Tiibetin ylänkö]], joka on maailman korkein ylänkö. [[Indonesia]]ssa on vulkaaninen kaari sekä [[Japani]]ssa ja [[Filippiinit|Filippiineillä]] tulivuorijonoja. Aasiassa on myös maailman vanhinta kallioperää, varsinkin Intian ja [[Arabian niemimaa|Arabian]] niemimailla sekä [[Siperia]]ssa.<ref name="geographica-144">''Geographica'' 2000, s. 144.</ref>
Rivi 642:
== Talous ==
=== Maatalous ===
[[Tiedosto:Кар обл1.JPG|thumb
Aasian väestöstä suurin osa asuu [[monsuuni]]vyöhykkeellä ja saa maataloudesta elantonsa. [[Vehnä]]n ja [[riisi]]n viljely on intensiivistä tuolla vyöhykkeellä. Aasian väestön nopean kasvun seurausta oli valtaisa ravinnontarve. Tämän vuoksi viljeltyä aluetta jouduttiin lisäämään ottamalla autiomaiden reuna-alueita ja muita maataloudelle marginaalisia alueita käyttöön sekä hakkaamalla metsää. Niin sanottu "vihreä vallankumous" oli onnistunut yritys lisätä maatalouden tuotantoa. Lannoitteita ja torjunta-aineita käyttämällä sekä parantamalla siemenlaatua saatiin usein jopa kolminkertaiset sadot. Aasiassa huolta on kuitenkin aiheuttanut muun muassa kemikaaleista johtuvat ympäristöongelmat. Laidunnus ja vehnän viljely ovat Keski-Aasian maatalouden tärkeimmät muodot, johtuen alueen kuivuudesta. Lisäksi alueella viljellään laajalti [[puuvilla]]a kastelun ansiosta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= Martin, Olds ja Church |Nimeke= Geographica |Vuosi= 2003 |Kappale= Aasia: Maatalous |Sivu= 144–145| Julkaisija= }}</ref>
=== Teollisuus ===
[[Tiedosto:Kawasaki Shipbuilding Co. (headquarters 1).jpg
1980-luvulla monet Itä-Aasian valtiot saavuttivat korkean teollistumisasteen. Tämän vuoksi ne myös tulivat riippuvaisiksi polttoaineiden, mineraalien sekä muiden raaka-aineiden maahantuonnista. Kehittyneimmissä maissa tyypillisiä teollisuuden muotoja ovat auto-, tietokone- ja elektroniikkateollisuus, esimerkiksi Japani on hyvä esimerkki tällaisesta valtiosta. Myös Singapore, Taiwan, [[Hongkong]] ja Etelä-Korea ovat teollistuneet nopeasti. Näiden maiden jäljessä tulevat muun muassa Malesia, Thaimaa ja Filippiinit.<ref name="teollisuus">{{Kirjaviite|Tekijä= Martin, Olds ja Church |Nimeke= Geographica |Vuosi= 2003 |Kappale= Aasia: Teollisuus |Sivu= 145 |Julkaisija= }}</ref> Myös Kiinan ja Intian vienti on siirtynyt kohti teollisuustuotteita. Molemmilla valtioilla on merkittävää tieteellistä asiantuntemusta muun muassa satelliittiohjelmien ja [[avaruusteknologia]]n aloilta.<ref name="teollisuus"/>
Myös entiset Keski-Aasian neuvostotasavallat ovat siirtymässä hitaasti vapaaseen markkinatalouteen. Näiden maiden teollisuus on kuitenkin vielä vähäistä. Azerbaidžanilla on huomattavat öljyvarat ja Kazakstan tuottaa kemikaaleja ja metalleja.<ref name="teollisuus"/>
Rivi 656 ⟶ 654:
=== Kielet ===
{{pääartikkeli|[[Aasian kielet]]}}
Aasiassa puhutaan moniin eri kieliryhmiin kuuluvia kieliä. Lähi-idässä valtakieli on [[seemiläiset kielet|seemiläisiin kieliin]] kuuluva [[arabian kieli|arabia]]. Keski-Aasian valtioissa puhutaan
Kaikista maailman kielistä eniten äidinkielisiä puhujia on [[mandariinikiina]]lla. Sen ohella Itä-Aasian eniten puhuttuja kieliä ovat sille lähisukuiset [[Wu-kiina|wu]] ja [[kantoninkiina]] sekä lisäksi [[korean kieli|korea]] ja [[Japanin kieli|japani]].<ref name="kielet">{{Kirjaviite|Tekijä= Martin, Olds ja Church |Nimeke= Geographica |Vuosi= 2003 |Kappale= Aasia: Kielet |Sivu= 145 |Julkaisija= }}</ref>
Entisissä neuvostotasavalloissa käytetään yleisesti [[Venäjän kieli|venäjän kieltä]].<ref name="kielet"/>
Rivi 672 ⟶ 670:
=== Varhainen historia ===
Aasian [[varhaiset korkeakulttuurit]] syntyivät mantereen eri puolilla suurten jokien varsilla.
[[Mesopotamia]]n ja [[Induskulttuuri|Indus-jokilaakson kulttuurin]] välillä oli yhteyksiä, mutta [[Jangtse]]-joen ympäristö oli lähes eristyksissä niistä. Silti tietyt yhteiset kulttuuripiirteet osoittavat, että jo varhaisen Kiinan ja Lähi-idän kulttuurien välillä oli tuntemattomia yhteyksiä.<ref name="McNeill">
=== Eurooppalaiset Aasiassa ===
* [[Itä-Intian komppania]]t, Brittien Intia, Siperian rata, Ranskan Indokiina, Portugalin [[Macao]] ja [[Goa]].
=== Eräitä sotia ja rajakiistoja 1940-luvulta nykyaikaan ===
[[Tiedosto:KashmirVale.jpg|thumb
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen aseelliset yhteenotot ovat jatkuneet mantereella. Taiwan eli [[Kiinan tasavalta]] erosi Kiinasta maan kommunistisen vallankumouksen jälkeen. Kiina ei ole hyväksynyt eroa. Sodan jälkeen myös Vietnam ja Korea jakautuivat kahdeksi eri valtioksi; [[kapitalismi|kapitalistiseen]] etelään ja [[kommunismi|kommunistiseen]] pohjoiseen. [[Etelä-Vietnam]] ja [[Pohjois-Vietnam]] yhdistyivät vuonna 1975, [[Vietnamin sota|Vietnamin sodan]] päätyttyä. [[Etelä-Korea]] ja [[Korean demokraattinen kansantasavalta|Pohjois-Korea]] taas ovat yhä sotatilassa, tosin vain muodollisesti. Myös Himalajan vuoristossa sijaitsevan [[Kashmir]]in osavaltion kysymys on yhä vailla ratkaisua. Vuonna 1971 Pakistanin ja Intian välille syntyi sota. Sodan seurauksena syntyi Bangladeshin valtio. Aseellisia yhteenottoja Kiinalla on ollut Vietnamin, [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ja Intian kanssa, johtuen kiistoista Kiinan rajalinjasta. Filippiinien, Vietnamin, Malesian, Taiwanin ja Kiinan välillä on nykyään jännitteitä, johtuen [[Spratlysaaret|Spratlysaarten]] omistuksesta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= Martin, Olds ja Church |Nimeke= Geographica |Vuosi= 2003 |Kappale= Aasia: Rajakiistat ja sodat |Sivu= 145 |Julkaisija= }}</ref>
| |||