Ero sivun ”The Joulukalenteri” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) kh |
||
Rivi 33:
| kuvateksti2 =
}}
Ohjelma esitettiin ensimmäistä kertaa [[MTV3]]-kanavalla joulukuussa 1997, ja esitettiin uusintana joulukuussa 1998 sekä 2007, jolloin esitys oli [[Sub|Subtv]]:llä.<ref name="Iltis">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1418707281407.html|Nimeke=The Joulukalenterin luoja Jukka Virtanen kertoo: Näin suosikkiohjelma syntyi|Ajankohta=24.12.2014|Tekijä=Virtanen, Jukka|Julkaisu=Ilta-Sanomat|Viitattu=10.12.2015}}</ref>
Joulukalenterin sisäkohtaukset kuvattiin [[Saks Film & Tv]]:n studiossa [[Århus]]issa [[Tanska]]ssa lokakuussa, ja ulkokuvaukset tehtiin [[Suomi|Suomessa]] Kuusamon Rukalla marraskuussa 1997. Sarjan laulut nauhoitettiin [[MTV (yritys)|MTV Oy:n]] musiikkistudiossa elokuussa 1997.<ref>Trio Saletti:
Sarjasta julkaistiin [[DVD]]-julkaisu vuonna 2007. Samaan aikaan uudelleenjulkaistiin myös ''Songs From The Joulukalenteri'' -albumi. DVD-elokuvan ja uusintajulkaisun
== Juoni ==
{{juonipaljastus}}
[[Tonttu|Tontut]] asuttivat aikoinaan [[Suomi|Suomea]]
Matka sujuu hyvin, mutta juuri laskeutumisen yhteydessä lentokoneen potkuri hajoaa. Tontut majoittuvat luolaan, josta vetoavain löytyykin, ja Kauko alkaa veistää uutta potkuria. Lähistöllä asuu Santasten pariskunta, hilpeä Kerttu, yrmeä Olli, sekä heidän koiransa Vikki. Eräänä iltana heidän ovellensa ilmestyy salaperäinen muukalainen nimeltä Antti
Pian sen jälkeen, kun Kauko on veistänyt vahingossa viisi kertaa tarvittavaa pienemmän potkurin, Toivo suuttuu ja lähtee pois luolasta vihaisena. Kauko on asiasta hyvin pahoillaan, ja Hande ymmärtää häntä. Hän lähtee hakemaan uutta potkuripuuta Kaukolle. Sillä aikaa, kun Kauko on yksinään luolassa soittelemassa polku-urkuja, joku lyö nuijalla hänet tajuttomaksi. Aamulla Toivo ja Hande palaavat luolalle uusi potkuripuu mukanaan ja huomaavat tapauksen. He virvoittelevat Kaukon hereille. Nyt Kauko luulee olevansa kuuluisan etsijäkoiran poika. Tontut päättävät etsiä kirjasta apua, mutta huomaavat sen olevan poissa. Luolaan on jäänyt vain ryöstäjän hattu, ja tontut keksivät kokeilla, jos Kauko
Samaan aikaan Pentillä on syntymäpäivät, ja Pentti ja Olli ovat juomassa [[Koskenkorva]]a sen kunniaksi. Mutta kun pullo on pohjillaan, ja viimeinen kulaus otettu, tapahtuu jotakin: Pentti paljastuu näsäksi. Tontut huomaavat Näsän ja palaavat takaisin luolaan tekemään uutta suunnitelmaa. Seuraavana päivänä Olli ja Pentti kärsivät pahasta [[krapula]]sta. Kerttu kertoo että lahjoitti kaikki vanhat kirjat partiolaisille ja pian Pentti huomaa, että Kerttu antoi pois myös Viisasten kirjan. Raivostunut Pentti ryntää äkkiä partiolaisten perään. Tontut palaavat maatilalle hakemaan kirjaa, mutta huomaavat Näsän sekä kirjan kadonneen. Tontut luulevat että Näsä on kadonnut ikuisesti kirja mukanaan. Tonttujen tietämättä Näsä palaa takaisin Santasten luokse kirja mukanaan. Hande käväisee maatilalla hakemassa öljyä, ja huomaa Näsän. Tontut ryntäävät saman tien maatilalle hakemaan kirjaa takaisin. Pentti juo Koskenkorvaa yksin keittiössä, ja muuttuu Näsäksi jälleen. Näsä sammuu muutaman hörpyn jälkeen keittiön pöydälle. Tontut onnistuvat ryöväämään kirjan takaisin.
Rivi 61:
''The Joulukalenteri'' on [[ivamukaelma]] vuodesta toiseen 1.–24. joulukuuta samoin teemoin lähetettävistä joulukalentereiksi kutsuttavista lastenohjelmista. Niinpä sarjassa käytettiin monia tällaisisten lastenohjelmien kliseitä kuten sitä, että tonttujen pitää suorittaa jokin vaikea tehtävä ennen joulua ja viime hetkellä ne onnistuvat tässä. Jakson alussa nähdään luukku, jossa on esityspäivän järjestysnumero ja luukun avauduttua kuvakulma siirtyy sen läpi. Teemoja kuitenkin käsiteltiin [[satiiri]]sesti, ja mukana on sekä absurdia että ronskia [[huumori]]a.
Sarjan tontut, jotka kertojan mukaan olivat viettäneet maanpaossa määrättömän pitkän ajan, puhuivat
Tonttukolmikko esitti sarjassa useita perinteisiä [[joululaulu]]ja ja Jukka Virtasen sanoittamia parodisia lauluja.
|