Ero sivun ”Mayotte” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 88.192.175.157) ja palautettiin versio 15103358, jonka on tehnyt Wieralee |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 24:
| huomautus =
}}
[[Tiedosto:Mayotte-CIA WFB Map.png|thumb|250px|right|Mayotten kartta.]]▼
'''Mayotte''' on [[Ranska]]n merentakainen [[Luettelo Ranskan departementeista|departementti]] ja [[Ranskan aluehallinto|aluehallinto]] joka sijaitsee [[Mosambikin kanaali]]n pohjoispäässä [[Intian valtameri|Intian valtameressä]], [[Madagaskar]]in pohjoisosan ja [[Mosambik]]in pohjoisosan välissä, lähellä [[Komorit|Komoreja]]. Sen [[pääkaupunki]] on [[Mamoudzou]]. Mayottella on asukkaita noin 178 400. Sen [[Internet]]-maatunnus on .yt. Saarilla asuu alkuperältään arabilaista, afrikkalaista ja madagaskarilaista väestöä. Mausteet, kaakao ja kookospähkinät kuuluvat Mayotten tärkeimpiin maataloustuotteisiin.<ref name="Geographica"></ref>
== Maantiede ==▼
Pääsaari Mahoré on maantieteellisesti Komorien vanhimpia. Se on 39 km pitkä ja 22 km leveä. Sen korkeimmat kohdat ovat 500–600 metriä merenpinnan yläpuolella, josta korkein 660 metriä.<ref name="Geographica"></ref> Vulkaanisen kiven ansiosta maaperä on paikoitellen suhteellisen rikasta. Saarta kiertävä koralliriutta tarjoaa kasvupaikan kaloille ja suojaa laivoille.▼
== Historia ==
[[tiedosto:Dzaoudzi1855.JPG|thumb|Näkymä [[Dzaoudzi]]in piirrustuksessa vuodelta 1855.]]
Mayotten ja Komorien historiaan on vaikuttanut saarten maantiede Afrikan ja Madagaskarin välillä. Siirtolaiset nykyisestä [[Indonesia]]sta saattoivat käyttivät saaria välietappina heidän asettuessaan Madagaskarille ja Keski-Afrikasta suuntautui vastaava muuttoliike Madagaskarille. [[Islam]] saapui alueelle Itä-Afrikan rannikolla vaikuttaneiden [[swahilit|swahilien]] mukana ja nykyinen Mayotten väestö on tulosta näiden muuttoliikkeiden sekoituksesta. Arkeologisia merkkejä kauppaa harjoittaneesta sivilisaatiosta on jo 900-luvulta, mutta historiallisia lähteet on kirjoitettu vasta vuosisatoja myöhemmin. Niistä kuitenkin selviää, että Komorien ja Mayotten hallitsijoilla oli yhteyksiä [[Kilwa]]n saareen ja he väittivät Kilwan hallitsijoiden tapaan polveutuvansa nykyisen [[Iran]]in [[Šīrāz]]ista tulleista siirtolaisista.<ref name="EAH">{{Kirjaviite | Tekijä = Kevin Shillington | Nimeke = Encyclopedia of African history | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu = 289-293 | Selite = | Julkaisija = Taylor & Francis Group | Tunniste = ISBN 1-57958-245-1 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Saarella kävivät ensimmäiset eurooppalaiset 1500-luvulla.<ref name="Geographica">{{kirjaviite | Tekijä= | Vuosi=1999 | Nimeke=Geographica | Selite=Maailmankartasto. Maanosat, maat, kansat | Julkaisija=Tandem Verlag GmbH | Tunniste=ISBN 978-3-8331-4130-0}}</ref> Saarten paikallisessa perinteessä onn tarinoita Portugalilaisista valloittajista ja siirtolaisista, mutta tästä ei ole muita todisteita. Portugalilaiset laivat vierailivat kuitenkin alueen saarissa ja [[portugalin kieli|portugalista]]tuli laajasti käytetty kauppakieli. Portugalin vallattua osia Itä-Afrikan rannikosta muut valtiot, kuten [[Alankomaat]], [[Englanti]] ja [[Ranska]] kiinnittivät huomionsa vielä valtaamattomiin alueisiin. Alankomaalaiset alukset käyttivät Mayotten laguunia tukikohtana hyökkäyksilleen [[Mosambik]]iin vuosina 1607 ja 1608. [[Anjouan]]ista ja [[Mohéli]]sta poiketen saari oli kuitenkin sen koralliriuttojen takia hankalapääsyinen. Laguunia käyttivät kuitenkin myös merirosvot, joiden kohteena olivat [[Englannin Itä-Intian kauppakomppania]]n alukset. Merirosvous alueella jatkui aina 1730-luvulle saakka.<ref name="EAH" />
1750-luvulta lähtien Ranska alkoi hankkia orjia sokeriplantaaseilleen [[Réunion]]illa ja [[Mauritius|Mauritiuksella]], mikä teki saarista orjakaupan keskuksen. 1790-luvulla tämä aiheutti lisääntyneen kaupankäynnin ohella myös hankaluuksia paikallisille, kun Madakaskarin [[betsimisarakat]] ja [[sakalavat]] tekivät orjienkaappausretkiä saarille. Madagaskarilla oli myös toinen tärkeä vaikutus Mayotten historiaan. [[Merinat]] alkoivat vallata alueita Madagaskarilla ja he valtasivat myös sakalavojen hallitseman rannikon 1820-luvulla. Tämä päätti orjaretket, mutta yksi sakalavapäälikkö nimeltä [[Andrian Souli]] pakeni seuraajineen Mayottelle. Ranska solmi hänen kanssaan sopimuksen vuonna 1843, jonka mukaan Ranska sai rakentaa laivastotukikohdan [[Dzaoudzi]]n saarelle, sekä vuokrata maata sokeriplantaaseja varten. Ranskan liikkeet Mayottella saivat britit asettamaan oman konsulinsa Anjouanin saarelle. Ranska otti lopulta haltuunsa muut Komorit ja myös brittien vaikusvallan alaisen Anjouanin vuonna 1886.<ref name="EAH" />
Ranska alkoi yhdistää Komoreja hallinnollisesti Madagaskarin siirtomaahansa vuonna 1908. Paikalliset sulttaanin pakotettiin luopumaan vaatimuksistaan saarien suhteen ja virallisesti ne liitettiin Madagaskariin vuonna 1914. Siirtomaa-aikana aluetta hallitsivat esimerkiksi vaniljaa ja sokeria viljelleet plantaasinomistajat saarten asukkaiden yrittäessä saada elantonsa maasta, jota plantaasit eivät vielä omistaneet. Sen vähyyden takia saarilta oli kuitenkin jatkuva muuttoliike [[Sansibar]]ille ja [[Etelä-Afrikka]]an, mikä teki saaret riippuvaiseksi siirtotyöläisistä. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] Madagaskar oli [[Vichyn Ranska]]n puolella, jolloin britit ja eteläafrikkalaiset joukot valtasivat Mayotten vuonna 1942 siirtäen sen [[Vapaa Ranska|vapaan Ranskan]] hallintaan. Sodan jälkeen Komoreista tehtiin Ranskan merentakainen alue (''territoire d’outremer'') ja vuosina 1947 ja 1952 niille annettiin suurempi itsehallinto. Madagaskarista erillinen kokonaisuutensa niistä tuli vuonna 1960. Alueen tuolloinen poliittinen johtohahmo oli [[Said Mohammed Chaik]], jonka kuoleman jälkeen Komoreilla alettiin vaatia itsenäisyyttä. Mayotte oli ollut saarista pisimpään Ranskan alaisuudessa ja siellä vaikutti [[Gaulismi|gaulistinen]] MPM-puolue. Muiden Komorien julistautuessa itsenäiseksi vuonna 1975 Mayotte jäi osaksi Ranskaa.<ref name="EAH" />
Mayottesta tuli 31. maaliskuuta 2011 Ranskan 101. [[Luettelo Ranskan departementeista|departementti]] ja samalla [[Ranskan aluehallinto|oma aluehallinto]] osa. Liittymisestä lähemmin Ranskan yhteyteen päätettiin kansanäänestyksessä, jossa 95,2 prosenttia kansalaisista oli liittymisen kannalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.reuters.com/article/worldNews/idUSTRE52S1UQ20090329?feedType=RSS&feedName=worldNews| Nimeke = Indian Ocean island votes to become fully French| Tekijä = Shirbon, Estelle| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Reuters.com|Ajankohta = 29. maaliskuuta 2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Thomson Reuters Corporate| Viitattu = 30. maaliskuuta 2009| Kieli = {{en}}}}</ref> Kansanäänestys on synnyttänyt alueella levottomuutta, sillä [[Komorit]] pitää Mayottea osanaan. Komorien varapresidentti piti äänestyksen tulosta sodanjulistuksena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7970450.stm| Nimeke = Mayotte backs French connection| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News|Ajankohta = 29. maaliskuuta 2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC| Viitattu = 30. maaliskuuta 2009| Kieli = {{en}}}}</ref>
Mayottella on oma edustaja [[Ranskan kansalliskokous|Ranskan kansalliskokouksessa]] ja kaksi senaattoria [[Ranskan senaatti|Ranskan senaati]]ssa.
▲== Maantiede ==
▲Pääsaari Mahoré on maantieteellisesti Komorien vanhimpia. Se on 39 km pitkä ja 22 km leveä. Sen korkeimmat kohdat ovat 500–600 metriä merenpinnan yläpuolella, josta korkein 660 metriä.<ref name="Geographica"></ref> Vulkaanisen kiven ansiosta maaperä on paikoitellen suhteellisen rikasta. Saarta kiertävä koralliriutta tarjoaa kasvupaikan kaloille ja suojaa laivoille.
== Liikenne ==
| |||