Ero sivun ”Hyödyllisyysmalli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Tämäkin artikkeli pitää ajatusviivosta "–" |
Viittaus tutkimukseen |
||
Rivi 1:
'''Hyödyllisyysmalli''', niin sanottu '''pikkupatentti''', on [[patentti]]a muistuttava yksinoikeus [[keksintö]]ön. Hyödyllisyysmallin suojaamalta keksinnöltä ei vaadita yhtä suurta keksinnöllisyyttä kuin patentilta, ja tästä syystä hyödyllisyysmallisuojan voi saada jonkin verran helpommin kuin varsinaisen patentin.
Yksinoikeus on alueellisesti rajattu niihin maihin joihin se on saatu. Suomessa hyödyllisyysmallin myöntää [[Patentti- ja rekisterihallitus]]. Hyödyllisyysmalli on voimassa rajoitetun ajan, yleensä korkeintaan 10 vuotta hakemuksen tekemispäivästä. Patenttiin verrattuna hyödyllisyysmalli on selvästi edullisempi, mutta sen voimassaoloaika on lyhyempi. Hyödyllisyysmalli eroaa patentista erityisesti siinä, että se rekisteröidään heti, ilman teknistä tutkimusta, kun taas patenttihakemuksen käsittely tyypillisesti kestää 3–5 vuotta. Tämän vuoksi hyödyllisyysmalli on monessa maassa (esimerkiksi Saksassa) patenttia nopeampi suojamuoto keksinnöille.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Heikkilä, J. & Lorenz, A. | Otsikko = Need for speed? Exploring the relative importance of patents and utility models among German firms | Julkaisu = Economics of Innovation and New Technology | Ajankohta = 2017 | Doi = 10.1080/10438599.2017.1310794 | Viitattu = 17.4.2017}}</ref>
Hyödyllisyysmallin omistaja voi myydä tai myöntää käyttölupia eli [[lisenssi|lisenssejä]] keksintöön. Käyttöluvan saaja maksaa hyödyllisyysmallioikeuden haltijalle hyvityksenä esimerkiksi tietyn prosenttiosuuden keksinnön käytön tuottamasta liikevaihdosta.
Rivi 7:
== Lähteet ==
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19910800?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=hy%C3%B6dyllisyysmalli Laki hyödyllisyysmallioikeudesta]
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
| |||