Ero sivun ”Saago” versioiden välillä

[[ImageTiedosto:Sago Palm Trees ESP PNG.jpg|thumb|200pxupright|Saagopalmuja]]

Saagopalmujen kaksi käytetyintä lajia ovat ''[[Metroxylon]]'' sukuun kuuluvat ''M. sagu'' ja ''M. rumphii''. Muita saagopalmusukuja ovat Arecastrum, Arenga, Caryota, Corypha, Eugeissona, Mauritia ja Roystonea. Kaikkiaan saagopalmulajeja on noin 15 ja niitä esiintyy sekä itäisellä että läntisellä pallonpuoliskoilla. Merkittävin näistä, ''M. sagu'', esiintyy lähinnä Malaijan saaristossa ja Uudessa-Guineassa. Saago on koko maailman mittakaavassa kuitenkin suhteellisen merkityksetön ravinnon lähde. Koko saagontuotanto vastaa vain 1,5 prosenttia maailman tärkkelyksen tuotannosta. Saagoa saadaan 27 -metrisestä palmusta 130-180130–180 kiloa.<ref name="Cambridge">{{Kirjaviite | Tekijä = Kenneth F. Kiple ja Kriemhild Coneè Ornelas | Nimeke = The Cambridge World History of Food | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 201-202201–202 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Cambridge University Press | Tunniste = ISBN 0 521 40216 6 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Raaka saago Metroxylon -suvun palmusta sisältää 285-355285–355 kaloria 100 grammaa kohti. 70-9070–90 prosenttia siitä on hiilihydraatteja, 0,3 prosenttia kuituja ja 0,2 prosenttia proteiineja. Se sisältää myös useita mineraaleja, kuten [[kalsium]]ia, [[fosfori]]a ja [[rauta]]a.<ref name="Cambridge" />

[[tiedostoTiedosto:Sago pancake PNG.JPG|220px|thumb|Saagosta valmistettu pannukakku.]]

Saagon käytön historia on epäselvä. Joidenkin tutkijoiden mukaan saago on ollut osa Tyynenmeren saarten asukkaiden ruokavaliota esihistoriallisista ajoista lähtien, ehkä jo jopa [[neoliittinen kivikausi|neoliittiselta kivikaudelta]] lähtien. Jotkut tukijattutkijat sijoittavat saagon käyttöönoton vasta paljon myöhemmälle ajalle. Saagopalmut olivat todennäköisesti joka tapauksessa varhaisten Kaakkois-Aasian asukkaiden tärkeimpiä ravintokaseja. Maantieteilijä [[Carl O. Sauer]]in mukaan saagopalmujen viljely alkoi tältä alueelta. Sittemmin saagolla on ollut tärkeä osa ravintona osittain myös muuallakin. Sitä tiedetään käytetyn laajasti esimerkiksi [[Tang-dynastia]]n aikaisessa [[Kiina]]ssa. Läntisellä pallonpuoliskolla saagon käyttö on ollut selvästi harvinaisempaa. Tosin esimerkiksi [[kolmoisliiton sota|kolmoisliiton sodan]] jälkeen [[paraguay]]laisten maaniviljelijöidenmaanviljelijöiden on sanottu selvinneen nälänhädästä paljolsipaljolti saagon avulla. Myös eräät [[intiaanit|intiaaniheimot]], kuten [[Venezuela]]n [[waraot]], käyttävät saagoa ravintonaan.<ref name="Cambridge" />