Ero sivun ”Vokaalisointu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p stilisointia |
Lisäys |
||
Rivi 1:
'''Vokaalisointu''' eli '''vokaaliharmonia''' on joillekin kielille ominainen [[fonotaksi|fonotaktinen]] säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä [[vokaali|vokaaleja]]. Eri kielten vokaalisointusäännöstöt saattavat poiketa toisistaan huomattavasti. Soinnun kannalta olennaiset vokaaliryhmät voivat muodostua ainakin takaisuuden ja etisyyden (/o/ – /ö/) tai labiaalisuuden ja illabiaalisuuden (/ö/ – /e/) mukaan.
Vokaalisointua esiintyy ainakin useissa [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisissa kielissä]] kuten [[suomen kieli|suomessa]] (''kissa'''lla''''', ''jänikse'''llä'''''), võrossa, ersässä ja [[unkarin kieli|unkari]]ssa (''város'''ban''''' ”kaupungissa”, ''kéz'''ben''''' ”kädessä”), useissa [[altailaiset kielet|altailaisissa kielissä]] kuten [[turkin kieli|turkissa]] (''Türkiye'<nowiki/>'''de''''' ”Turkissa”, ''kapı'''da''''' ”ovella”) sekä balttilaisessa [[latgallin kieli|latgallin kielessä]] (''v'''o'''s'''o'''r'''a''''', ''v'''a'''s'''a'''r'''e'''ņa'', ''šk'''e'''t'''e'''r'''ē'''t'', ''šk'''a'''t'''a'''r'''ā'''t'''u'''''). Myös monissa [[Agglutinatiivinen kieli|Agglutinatiivisissa kielissä]] on vokaalisointu.
Eräänlaisen vokaalisoinnun oletetaan olleen [[kantaurali]]n keskeisiä piirteitä. Useissa uralilaisissa kielissä vokaalisointujärjestelmä on säilynyt ja jopa monimutkaistunut, joissakin se on lähtenyt haipumaan ja joistakin sen voi sanoa kokonaan kadonneen. Esimerkiksi [[viron kieli|Viron kirjakielestä]] vokaalisointu on kadonnut, kun etuvokaalit /ä ö ü/ (ynnä takavokaalit /õ/ ja eräin poikkeuksin /o/) ovat lakanneet esiintymästä muualla sanassa kuin painollisessa eli tavallisesti ensimmäisessä tavussa.
| |||