Ero sivun ”Agglutinatiivinen kieli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisäys
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Esimerkiksi suomen kielessä kantaan ''talo'' voidaan mekaanisesti liittää monikon tunnus [i] sekä [[inessiivi]]n [[sijapääte]] [ssa], jolloin saadaan sanan muoto ''taloissa''. Mikäli saman periaatteen mukaisesti voitaisiin muodostaa kaikki vastaavat sanat, kieltä voisi kutsua puhtaasti agglutinoivaksi. Esimerkkinä epätäydellisestä agglutinaatiosta suomen kielessä muoto kannasta ''kissa'' on äännevaihtelusta johtuen ''kissoissa'' eikä *kissa|i|ssa.
 
Kielitieteilijä Juha Janhusen mukaan Uralilais-altailaiset kielet ovat agglutinatiivisiä kuten suomen lisäksi myös turkki, mongooli, tunguusi, korea, andja japani<ref>[http://www.sgr.fi/sust/sust258/sust258_janhunen.pdf Proto-Uralic—what, where, and when? Juha JANHUNEN (Helsinki) The Quasquicentennial of the Finno-Ugrian Society. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia = Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 258. Helsinki 2009. 61–62.]</ref>.
 
== Agglutinoivia kieliä ==