Ero sivun ”Johdinauto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 12:
 
== Johdinauto Suomessa ==
[[Valmet]]in lentokonetehtaalla [[Tampere]]en [[Härmälä]]ssä tehtiin vuosina 1948–1959 kaikkiaan 51 johdinautoa. Näistä 29 meni [[Tampereen kaupungin liikennelaitos|Tampereen]] ja 22 [[Helsingin kaupungin liikennelaitos|Helsingin kaupungin liikennelaitokselle]]. Muille liikenteenharjoittajille tai vientiin ei tehty yhtäkään autoa. Sekä Helsingissä että Tampereella innostus johdinautoliikenteen kehittämiseen hiipui 1950-luvun aikana eikä uusia autoja enää tilattu.<ref name="levä">Kimmo Levä (toim.): ''Made in Finland: Mobilia-vuosikirja 2002,'' s. 34. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2002.</ref>
 
[[Helsinki|Helsingissä]] liikennöitiin johdinautoilla [[5. helmikuuta]] [[1949]] &ndash; [[14. helmikuuta]] [[1974]] ja [[26. kesäkuuta]] [[1979]] &ndash; [[22. helmikuuta]] [[1985]] sekä [[Tampere]]ella [[8. joulukuuta]] [[1948]] &ndash; [[15. toukokuuta]] [[1976]]. Helsingissä johdinautoilla liikennöitiin vain yhtä linjaa, numeroa&nbsp;[[14 (Helsingin bussilinja)|14]] [[Eira]]sta [[Meilahti|Meilahteen]], Tampereella sen sijaan useita linjoja.
 
Helsingissä päätös johdinautoliikenteen lakkauttamisesta tehtiin [[31. lokakuuta]] 1985. Dieselbusseja pidettiin taloudellisesti kannattavampana hankintana kuin uusia johdinautoja, vaikka nämä olisivatkin olleet äänettömiä ja lähipäästöttömiä<ref>[ttp://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2009/D_2_2009_Johdinautoliikenteen%20toteutettavuusselvitys.pdf. Johdinautoliikenteen toteutettavuusselvitys]</ref>. Viimeinen Helsingin johdinautoista oli otettu käyttöön vuonna 1979. Auto oli rakennettu [[Sisu (auto)|Sisun]], [[Strömberg]]in ja Wiiman yhteistyönä ja siinä oli myös pieni dieselmoottori.<ref name="levä"/>
 
Huhtikuun 2009 loppupuolella keskusteltiin johdinautokaluston uudelleenhankinnasta, jolloin johdinautolinjoja suunniteltiin kantakaupungin alueelle, mutta myös mahdollisesti korvaamaan suunniteltuja uusia raitiolinjoja [[Jätkäsaari|Jätkäsaareen]], [[Kalasatama|Sompasaareen]] ja [[Kruunuvuorenranta]]an. Laskelmien mukaan johdinautovaihtoehdossa säästettäisiin noin 25 milj. euron investoinnit verrattuna uusiin raitiotielinjoihin<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/autot/artikkeli/HKL+harkitsee+johdinautoja+ydinkeskustan+liikenteeseen/1135245359602| Nimeke = HKL harkitsee johdinautoja ydinkeskustan liikenteeseen| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi| Ajankohta = 22.4.2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.5.2009| Kieli = }}</ref>
Rivi 21 ⟶ 22:
Huhtikuussa 2011 [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] joukkoliikenteestä nykyään vastaava [[Helsingin seudun liikenne|HSL]] käsitteli suunnitelmaa noin 60 kilometrin johdinautoverkon rakentamisesta. Sunnitelmien mukaan 75 niveljohdinbussia olisi liikennöinyt yhdeksällä nykyisin diesel- ja maakaasubusseilla liikennöitävällä linjalla Helsingin kantakaupungissa sekä keskustasta [[Pihlajamäki|Pihlajamäen]], [[Viikki|Viikin]], [[Oulunkylä]]n, [[Pohjois-Haaga]]n, [[Malminkartano]]n sekä [[Pajamäki|Pajamäen]] suuntiin. Suunnitelman toteuttamisen kokonaishinta olisi ollut noin 30 miljoonaa euroa eli noin kymmenesosa raitiovaunuverkon laajentamisen kustannuksista kyseisille alueille. Johdinautoliikenne olisi voinut alkaa vuonna 2016.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Johdinautot+tekev%C3%A4t+paluuta+Helsinkiin/1135265432592 | Nimeke = Johdinautot tekevät paluuta Helsinkiin | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 16.4.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.4.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref> Elokuussa 2011 Helsingin liikennelaitoksen lautakunta päätti johdinautoliikenteen valmistelun lopettamisesta. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/1BNkk | Nimeke = Helsinkiin ei tule johdinautoja (archive.today kopio) | Tekijä = STEK, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = 19.08.2011 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.2.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Tampereella oli enimmillään käytössä 3029&nbsp;johdinautoa, joista viimeiset oli hankittu vuonna&nbsp;[[1959]]. Suurin osa autoista oli vuosimalleja 1949 ja [[1950]]. Ne olivat kaikki [[Valmet]]in valmistamia, ja pitkäikäisimmille yksilöille kertyi jopa 27 vuotta liikenteessä. Ensimmäinen johdinautolinja kulki keskustasta [[Härmälä]]än, sittemmin linjat ulottuivat myös mm. [[Kaleva (Tampere)|Kaleva]]an ja [[Epilä]]än. Johdinautoja säilytettiin ja huollettiin [[Pyynikinharju]]n rinteeseen vuonna 1949 rakennetussa hallissa. Liikenteen lopettamisen jälkeen pääosa autoista myytiin huutokaupalla eri ostajille vuoden 1976 aikana. Autoista vanhin ja pari uudempaa on sittemmin kunnostettu täysin ajokuntoisiksi museoautoiksi.<ref name="levä"/>
 
== Nimityksiä johdinautolle ==