Wikipedia

Ero sivun ”Erik von Frenckell” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
viitteitä
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 196 muokkausta
p fix
Rivi 1:
{{Valtionjohto
| nimi = Erik von Frenckell
| kuva = [[Tiedosto:Erik-von-Frenckell.jpg|200px]]
| arvo =
| virassa =
| edeltäjä =
| seuraaja =
| arvo2 =
Rivi 15:
| syntymäaika = [[18. marraskuuta]] [[1887]]
| syntymäpaikka = [[Helsinki]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|18|11|1887|13|9|1977}}
| kuolinpaikka = [[Espoo]]
| puolue = [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]
Rivi 22:
| uskonto =
| arvonimet = [[Kaupunginjohtaja (arvonimi)|kaupunginjohtaja]] (1954)
| allekirjoitus =
}}
'''Erik von Frenckell''' ([[18. marraskuuta]] [[1887]] [[Helsinki]] – [[13. syyskuuta]] [[1977]] [[Espoo]]) oli Helsingissä ensin kiinteistötoimen, sitten rahatoimen apulaiskaupunginjohtajana vuosina 1931–1955 sekä [[Suomen Olympiakomitea|Olympiakomitean]] pitkäaikainen jäsen. [[Ruotsalainen kansanpuolue|Ruotsalaisen kansanpuolueen]] kansanedustajana hän toimi vuosina 1927–1939. [[Kaupunginjohtaja (arvonimi)|Kaupunginjohtajan arvonimen]] von Frenckell sai vuonna 1954. Erik von Frenckell oli naimisissa vuodesta 1912 teatterihistorian tutkijana tunnetun filosofian tohtori [[Ester-Margaret von Frenckell]]in kanssa. Teatterinjohtaja [[Vivica Bandler]] oli heidän tyttärensä.
 
==Elämäkerta==
Erik von Frenckellin vanhemmat olivat luutnantti Carl Theodor von Frenckell ja Fanny Lovisa Ehrnrooth.<ref name="adels">''Finlands ridderskaps och adels kalender'' 1956, s. 155.</ref> Valmistuttuaan [[Dresden]]issä Saksassa vuonna 1912 [[diplomi-insinööri]]ksi von Frenckell palasi Suomeen. Hänen ensimmäiset tehtävänsä olivat [[pörssi]]toimintaan liittyviä: Hän toimi Emissioni Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1917–1921 ja sen jälkeen ''Finansbladetin'' vastaavana toimittajana vuosina 1924–1940.<ref name="KB"/>
 
[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] aikaan von Frenckell toimi [[Tukholma]]ssa [[Ossian Donner]]in johtamassa finanssikomiteassa [[valkoiset|valkoisen armeijan]] varainhankkijana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Markku Kuisma | Nimeke = Sodasta syntynyt - Itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista 1914-1920 | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 58 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 9789510381571 | www = https://books.google.fi/books?id=XwxdAwAAQBAJ&pg=PT58 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 13.4.2017 | Kieli = }}</ref>
 
Erik von Frenckell nousi urheilujohtajaksi heti palattuaan Saksasta opiskelujensa jälkeen. Hän oli perustamassa vuonna 1914 Pallokenttä Oy:tä, joka rakensi Helsingin [[Töölö]]ön entiselle kaalimaalle Suomen ensimmäisen kunnollisen jalkapallon peluuseen tarkoitetun nurmikentän.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/www/liv/fi/usein-kysyttya/toolon-pallokentta-100-vuotta | Nimeke = Bollis juhlii pyöreitä tänä vuonna | Tekijä = | Ajankohta = 3.2.2017 | Julkaisu = Helsingin Kaupunki | Viitattu = 13.4.2017 }}</ref> [[Töölön Pallokenttä|Töölön Pallokentän]] valmistuttua vuonna 1915 von Frenckell alkoi puhua [[stadion]]in saamisesta Helsinkiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stadion.fi/en/node/445 | Nimeke = Olympiastadion 1938-2016 | Selite = ...Erik von Frenckell esitti Pallokentän vihkiäistilaisuudessa 1915 ajatuksen stadionin rakentamisesta sen viereen.... | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Stadion | Viitattu = 13.4.2017 }}</ref> Hän teki [[maahockey]]ta tunnetuksi Suomessa julkaisemalla lajin sääntökirjan vuonna 1915<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hockeyliitto.com/albumi/u16sm2016/smmaahockey2016/?k=Erik+von+Frenckell | Nimeke = Erik von Frenckell | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Hockeyliitto | Viitattu = 13.4.2017 }}</ref>, vaikka laji ei vielä saanutkaan harrastajia.
 
[[Suomen Olympiakomitea]]n jäseneksi von Frenckell valittiin vuonna 1919. Hänen jäsenyytensä kesti erittäin pitkään: 57 vuotta, aina vuoteen 1976.<ref name="KB"/> Hän toimi myös [[Suomen Palloliitto|Suomen Palloliiton]] puheenjohtajana vuosina 1918–1952, [[FIFA|Kansainvälisen jalkapalloliiton]] varapuheenjohtajana sekä vuosina 1948–1976 [[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälisen olympiakomitean]] jäsenenä. Hän sai FIFA:n pitämään vuoden 1927 kongressinsa Helsingissä.
 
[[Tiedosto:Helsinki1940 järjestelytoimikunta.jpg|thumb|XII olympiadin kisojen järjestely&shy;toimi&shy;kunta kesällä 1938: Erik von Frenckell (vas.), [[Mauno Pekkala]], [[Urho Kekkonen]], [[Jussi Tossavainen]], [[Ernst Krogius]], [[Jukka Rangell]], [[Johan Helo]] ja [[Hugo Österman]].]]
Apulaiskaupunginjohtajana olleessaan von Frenckell teki kaikkensa saadakseen [[olympialaiset|olympiakisat]] Helsinkiin. Hän oli [[Helsingin Olympiastadion#Stadion-säätiö|Stadion-säätiön]] ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1927–1977 ja toimi sekä vuoden [[Kesäolympialaiset 1940|1940]] järjestelytoimikunnan jasenenä eroten siitä keväällä 1939, mutta jatkoi perustetun Helsingin kaupungin olympiatoimiston päällikkönä eli n.s. ''"olympiakomissaarina"''. [[Kesäolympialaiset 1952|Vuoden 1952 kisoissa]] von Frenckell valiittiin olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi.
 
Toisen maailmansodan aikana von Frenckell toimi Helsingin kaupungin väestösuojelupäällikkönä 25.12.1939–15.3.1940 <ref> ''Kansallisarkisto Sörn: T 19585 / IV Ca'' </ref> ja [[majuri]]n arvoisena [[Porkkalan vuokra-alue|Porkkala]]n evakuointipäällikkönä syyskuussa 1944.
 
Suomen ensimmäisen autoilujärjestön, [[Suomen Autoklubi]]n, puheenjohtajana Erik von Frenckell toimi vuosina 1931–1956 ja tämän tehtävän jätettyään hänet nimitettiin klubin kunniapuheenjohtajaksi. Von Frenckell oli aktiivinen autoilun puolestapuhuja ja innokas automies itsekin, hän osallistui jo vuonna 1921 järjestettyyn Hangon ajoon.
Rivi 44:
[[Tammela]]an perustettiin vuonna 1949 [[Saaren kartano (Tammela)|Saaren kartanon]] maille jalkapalloilijoiden koulutus- ja kurssikeskus. Von Frenckell lahjoitti Palloliitolle maapalstan, ja paikka sai lahjoittajan mukaan nimekseen [[Eerikkilän urheiluopisto|Eerikkilä]]. Nykyistä urheiluopistoa käyttävät monien muidenkin lajien kuin jalkapallon harrastajat.
 
Erik von Frenckell oli Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1935–1945 ja johti puhetta HKL:n lautakunnassa vuodesta 1945 vuoteen 1960.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id = 1853|nimi =Frenckell, Erik von (1887–1977). |tekijä =Kolbe, Laura |vapaa=|ajankohta =8.6.2004 |viitattu = }}</ref> Niinpä hän oli hyvin tarkka siitä, että hänen Vivica-tyttärensä (myöhemmin teatterinjohtaja [[Vivica Bandler]]) osti aina matkalipun.
 
Urheiluansioistaan Erik von Frenckell sai vuonna 1948 [[Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi|Suomen urheilun suuren ansioristin]]. Hänet on valittu myös [[Suomalaisen jalkapalloilun Hall of Fame]]en vuonna 1993. Satavuotias Töölön Pallokenttä nimettiin 13. kesäkuuta 2015 hänen mukaansa: ykkösnurmesta tuli Erik von Frenckellin kenttä. Frenckell perusti Pallokenttä Oy:n Helsingin Töölöön vuonna 1915.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/289648-57-vuotta-suomen-urheilun-ykkospomona-saa-vihdoin-oman-kentan | Nimeke = 57 vuotta Suomen urheilun ykköspomona – saa vihdoin oman kentän | Tekijä = | Ajankohta = 27.5.2015 | Julkaisija = Helsingin Uutiset | Viitattu = 29.5.2015 }}</ref>
Rivi 67:
 
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Frenckell, von Erik}}
[[Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut]]
[[Luokka:Helsingin kaupunginjohtajat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_von_Frenckell”